Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Matti Nikkilä

Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Keijo Koivisto Heimo Viinamäki Paavo Riekkinen

Miksi lapsi kastelee?

Kastelu huolestuttaa perhettä ja aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita, epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta, joten sen syiden selvittäminen on tärkeää. Koko maassa on noin 30 000 5-17-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka kastelevat siinä määrin, että tutkimuksia tai hoitoa tulee harkita. Neuvonnan tarpeessa olevia lienee vielä enemmän, joten perusterveydenhuollolta vaaditaan runsaasti voimavaroja, jotta voitaisiin estää kastelusta lapselle ja perheelle aiheutuvia sekundaarisia haittoja. Artikkelissa tarkastellaan kastelun yleisyyteen vaikuttavia ja sille altistavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tutkittaessa kastelevaa lasta tai nuorta.

Marjo-Riitta Järvelin

Lasten yökastelun lääkehoito

Desmopressiinin ja hälytinpatjahoidon yhdistelmä on osoittautunut toistaiseksi parhaaksi lasten yökastelun hoidossa käytetyistä lukuisista keinoista. Se tuottaa parempia tuloksia kuin kumpikaan hoitomuoto yksin. Lasta ei kuitenkaan ole syytä nukuttaa hälytinpatjalla kauemmin kuin kolme kuukautta. Sen sijaan desmopressiinihoitoa voidaan jatkaa pitkäänkin, ja ottaa hälytinpatja jälleen käyttöön yhdeksän kuukauden tai vuoden kuluttua, ellei lapsi ole kuiva.

Pirjo Terho

Tekstiilien kemialliset terveysvaarat kuluttajille

Tekstiilit joutuvat jatkuvasti kosketuksiin ihon kanssa, joten kuidut ja niiden sisältämät kemikaalit saattavat aiheuttaa ihottumia ja muita terveyshaittoja. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet dispersiovärit ja viimeistysaineista vapautuva formaldehydi. Tekstiilien laajasta valmistuksesta ja käytöstä huolimatta niiden aiheuttamat allergiat ja muut taudit eivät ole kovin yleisiä.

Eero Priha

Ett fjät närmare cancergåtans lösning

Trots att Octopus redan flere gånger hemfallit åt att skriva om gentekniska framsteg, finner densamme återigen orsak att ta upp nydaningar just inom gentekniken. Det har ju fallit på Octopi lott att diskutera nya forskningsrön, och den som ser sig besväret (vilket Octopus gärna gör och rekommenderar sina mindre marina kolleger att göra detsamma) att följa de s.k. stora medicinska tidskrifterna blir inte alls så sällan förbluffad över allt det nya som fortfarande finns att upptäcka. Och ett av de mest produktiva områdena är just gen- och molekylärbiologin.

Rautamyrkytyksen hoidon vaara

Desferrioksiamiinia käytetään menestyksellisesti rautamyrkytysten hoidossa. Aine kelatoi raudan ja vie sen mennessään virtsan mukana. Desferrioksiamiinin optimaalista annostelua ei tunneta, ja esimerkiksi Akuuttihoito-oppaassa suositellaan lääkkeen antamista mahan tyhjennyksen jälkeen nenämahaletkun kautta sekä vaikeissa myrkytyksissä ad 8 g tai yli vuorokaudessa suoneen. Kirjallisuudessa suositetaan myös desferrioksiamiinin antoa niin kauan kunnes virtsa on vuorokauden ollut normaalin väristä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Milloin ihminen alkaa?

Ihmisen alkuhetki näyttää olevan vielä loppuakin visaisempi ongelma. Haarukan alkupää saattaa olla siinä ehkä hieman provokatiivisessa ehdotuksessa, että jokaisella siittiöllä on oikeus ihmisyyteen, ja toinen pää taannoisessa saksalaisessa keksinnössä, ettei aikuinenkaan juutalainen ole ihminen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Onni on yhteiskunnallinen terveydenhuolto

Parempaa mainosta Suomi ja suomalainen terveydenhuolto ei voi saada kuin Yhdysvalloissa maanlaajuisesti leviävässä USA Today -lehdessä julkaistu J. Taylor Buckleyn omakohtainen kertomus kokemuksistaan Helsingissä Kirurgisessa sairaalassa. Helsingin Sanomat on kääntänyt jutun pääkirjoitussivun alioonsa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors