Ulkomaalaisen oikeus saada sairaanhoitopalveluja Suomessa

Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen oikeus saada kiireellisen sairaanhoidon palveluja on lakisääteisesti turvattu. Jos hoidon tarve ei ole kiireellinen, hoitoon ottava lääkäri joutuu punnitsemaan paljon tarkemmin hoitoon oton perusteita. Mitkä ovat ulkomaalaisen potilaan oikeudet ja mitkä ovat hoitolaitoksen velvollisuudet näissä tapauksissa? Miten määritellään kiireellinen, välitön, välttämätön ja maassa syntynyt hoidon tarve? Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten hoidosta ja siihen liittyvästä maksuliikenteestä kaivattaisiin nykyistä selkeämpää ohjeistusta.

Mauno Konttinen Ilkka Kauppinen

Euroopan yhdentymisen vaikutus eläketurvaan

ETA-sopimuksen yhteydessä tulee voimaan myös siihen liittyvä EY:n asetus eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetus mahdollistaa työvoiman vapaan liikkuvuuden säätämällä ETA-maiden kansalaisille katkeamattoman sosiaali- ja siten myös eläketurvan heidän siirtyessään sopimusmaasta toiseen. Henkilön eläketurva on sen maan lakien mukainen, jossa hän kulloinkin tekee työtä. Muuttaessan maasta pois hän säilyttää hankkimansa etuudet, ja ne yhdistetään hänen tulevaan eläkkeeseensä.

Katriina Alaviuhkola

Yleislääkärijärjestelmät ja yleislääkärien koulutus Euroopassa

Yleislääkärien työnkuva ja koulutus vaihtelevat suuresti Euroopan eri maissa. Yleislääketieteen opettajista koostuvan työryhmän The New Leeuwenhorst Groupin pyrkimyksenä on kehittää yleislääketieteen opetusta Euroopassa. Artikkelissa tarkastellaan eri maiden yleislääkärijärjestelmiä ja yleislääkärien koulutusta tässä ryhmässä saadun kokemuksen pohjalta.

Mârten Kvist

Evakkoreestä terveysministeriksi Jorma Huuhtanen uskoo julkisen terveydenhuollon rakenteiden kestävän niin laman kuin kilpailun

Maamme talouden lama on aiheuttanut myös lääkärityöttömyyden. Lääkäriliitto edellyttää sisäänotettavien opiskelijoiden määrän vähentämistä 350:een. Tiedekunnilla lienee jossain määrin haluja opiskelemaan otettavien määrän vähentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön nihkeä kanta lääkärikoulutuksen vähentämiseen on yleisesti tunnettu.

Keskussairaalain rakentamisen aika alkaa 1950-1951

Vuosikymmenen vaihteessa vakiintuneen käytännön mukaan Lääkärilehden jokaisessa numerossa oli vähintään kaksi artikkelia kliinisen lääketieteen piiristä, lyhyempiä kirjoituksia lääkärin ammatillisista ja sosiaalisista kysymyksistä sekä liiton uutisia. Uutta oli hyvinkin kärjekäs keskustelu lääketieteen kysymyksistä.

Kyllikki Kauttu

Arkkiatri Nils Oker-Blomin puhe

Helsingin yliopiston entisen kanslerin Nils Oker-Blomin arkkiatrinimityksen johdosta Lääkäriliitto, Duodecim ja Finska Läkaresällskapet järjestivät Säätytalolla 3.6.92 juhlistamis- ja julkistamistilaisuuden. Julkaisemme seuraavassa arkkiatrin tilaisuudessa pitämän puheenvuoron, jossa hän käsitteli erityisesti lääkärikunnan uusia eettisiä haasteita.

Kalliiden lääkkeiden korvaamatta jättäminen asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan vauhdilla huomattavia muutoksia lääkkeiden hintasääntelyyn ja lääkekorvauksiin. Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen edellyttää myös lääkealaa koskevien säännösten harmonisointia. Lääkkeiden myyntiluvan ehtona Suomessa on tähän saakka ollut hinnan kohtuullisuus, mutta Euroopan yhteisön säädösten mukaan tällaisten ehtojen asettaminen ei enää olisi mahdollista. Lääkealan kilpailutoimikunta esitti tästä syystä helmikuussa luovuttamassaan mietinnössä, että hintasääntelystä luovuttaisiin asteittain, jolloin vapauttamisen vaikutuksia voitaisiin seurata ja samalla kehittää korvausjärjestelmää. Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin laadittu lainmuutosehdotukset, joiden mukaan hintasääntelystä luovuttaisiin kokonaisuudessaan ensi vuoden alusta. Samaan aikaan aiotaan sairausvakuutuksen lääkekorvauksia muuttaa siten, että kohtuuttoman kalliiksi arvioidut lääkkeet jäisivät kokonaan korvaamatta.

Pohjoismaiden kaupungit mittelivät tupakoinnin lopettamiskilpailussa

Pohjoismaiden syöpäyhdistykset järjestivät vuonna 1990 yhteisen tupakoinnin lopettamiskilpailun, joka oli osa Pohjoismaiden ministerineuvoston käynnistämää syövän vastaista toimintaohjelmaa. Taustana olivat hyvät kokemukset Suomen ja Ruotsin aiemmista kilpailuista, joilla tupakoinnin lopettamista voitiin tukea myönteisin teemoin.

Tapani Piha Heikki J. Korhonen Harri Vertio

Penttilä-yhtiöt konkurssiin

Lääkäriliiton Sipooseen suunnitellun hotellin ja koulutuskeskuksen urakoitsijaksi valittu Rakennus Penttilä Oy sekä useimmat Penttilä-yhtiön hotellit on 1.6. asetettu konkurssiin. Tämän takia purkautuvat liiton rakennus-urakkaa koskeva sopimus Rakennus Penttilä Oy:n kanssa sekä rakennuksen valmistumisen jälkeen voimaan astuvaksi tarkoitettu vuokrasopimus.

TUBERKULOOSI UHKAA HOITOHENKILÖKUNTAA

Useissa Yhdysvaltain suurkaupungeissa on alkanut ilmetä tuberkuloosiepidemioita. Ne ovat olleet toistaiseksi pienehköjä ja näyttävät keskittyvän HIV-positiivisiin, myös vankiloissa. Vuosittain ilmoitettujen tuberkuloositapausten määrä kasvoi 15 % vuodesta 1988 vuoteen 1990. Sen jälkeen kasvu näyttää hidastuneen. Vuonna 1991 tapauksia ilmoitettiin 26 283. American Lung Associationin huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan eniten uusia tuberkuloositapauksia on ilmennyt New Yorkissa, New Jerseyssä, Floridassa, Kaliforniassa, Michiganissa sekä Mississipin ja Missourin alueella.

Toimittanut Tuula Fabrizio