Björk-Shiley-läpän murtumat Hollannissa

Suomenkin päivälehdissä esitettyä Björk-Shileyn keinoläppiin liittyvää ongelmaa on seurattu tarkoin Alankomaissa. Kyseessähän on kuperankovera eli convexo-concave eli CC-läppä, jota Shiley Inc. tuotti kymmenkunta vuotta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Läppiä oli kahdenlaisia, sellaisia jotka avautuivat 60 ja sellaisia jotka avautuivat 70. Jo vuosia ennen kuin läppä vedettiin markkinoilta tiedettiin sen vaarat, mutta ns. tuotekehittelyn luultiin estäneen läpän murtumisen ja poistaneen siitä aiheutuvan äkillisen sydämen vajaatoiminnan ja kuoleman riskit. Kaikkiaan noin 85 000 ihmistä sai 60:n läpän ja 4 000 ihmistä 70:n läpän; vastaavat luvut Hollannissa ovat 2 309 ja 279.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Henoch-Schönleinin purppuraa on seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppuraan liittyvä sairastuvuus johtuu taudin aiheuttamista munuaiskomplikaatioista. Birminghamilais-lontoolaisena yhteistyönä seurattiin vuodesta 1971 kaikkiaan 78 potilasta, joilla oli ollut H-S-purppura sekä nefriitti. Kustakin otettiin anamneesin lisäksi ainakin vuosina 1971, 1975 ja 1990 virtsanäyte sedimentin tutkimista varten, verenpaine, virtsan proteiinipitoisuus ja plasman kreatiniini. Näiden muuttujien perusteella potilaat jaettiin neljään ryhmään munuaisvian vakavuusasteen mukaan. Lievin oli normaali tulos, vakavin munuaisten vajaatoiminta. Näiden välillä oli kaksi vakavuusastetta joissa verenpaine, hematuria ja proteinuria olivat keskeiset determinantit.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Aidsia sairastava hammaslääkäri tartutti HIV:n potilaisiinsa

HIV siirtyy, vaikkakin huonosti, potilaasta hoitohenkilökuntaan. Aikaisemmin ei ole kuvattu epidemiaa, jossa tartunta tapahtuisi päinvastaiseen suuntaan. Tällainen tapahtui todistetusti Floridassa kesällä 1990.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Liikaa kirjoja, liian vähän lääketieteellisiä lehtiä

New England Journal of Medicinen päätoimittaja Jerome P. Kassirer referoi pääkirjoituksessaan oman lehtensä artikkelia, jossa oli selvitetty medisiinariopiskelijoiden lukutottumuksia. Opiskelijat ostavat kyllä kirjoja, mutta lukevat niitä odotettua vähemmän. Sen sijaan päätoimittajan pettymykseksi lääketieteellisiä lehtiä ei lueta juuri lainkaan. Eikä lehtien lukemisesta puhuta edes opetuksessa. Miksi opiskelijoiden sitten pitäisi lukea enemmän lehtiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dermatomyosiitin ja polymyosiitin syöpäriski

Jo vuosisatamme alussa esitettiin, että poly- ja dermatomyosiitteihin liittyy suurentunut syöpäriski, ja käypää hoitoa on ainakin dermatomyosiittipotilaiden tutkiminen ja seuranta juuri syöpää silmällä pitäen. Arviot syövän tavallisuudesta ja siitä, mitkä syövät olisivat erityisen seulottavia, käyvät kuitenkin pahasti ristiin, koska näitä kollagenooseja sairastavia potilaita on niin vähän, että kunnon tilastoja on ollut vaikea tuottaa. Siihen on kuitenkin pystytty Karolinskassa, jossa selvitettiin 788 poly- tai dermatomyosiittia vuosina 1963-83 sairastaneen potilaan sairastuvuus ja -kuolleisuus syöpään. Verrokkeina käytettiin tervettä väestöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkärin onni on käyttää uutta teknologiaa

Australialaiset tutkijat raportoivat löytäneensä eräältä aids-potilaalta tuberkuloosibasillin, joka ei kasvanut ponnisteluista huolimatta primaaristi tavanomaisilla kiinteillä elatusaineilla. Tutkijat käyttivät kuitenkin onnistuneesti Bactec-nimistä liuosmaista elatusainetta mitä ilmeisimmin automaattisessa inkubaattorissa eristäessään tämän Mycobacterium tuberculosis -bakteerin. Potilaalla oli tuberkuloosiin sopivia kliinisiä oireita, thorax-kuvassa keuhkoinfiltraatti ja hän sai adekvaatin tuberkuloosin hoidon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Antasidien ja ulkuslääkkeiden kulutus ja kustannukset

Ulkustaudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä myytiin Suomessa 1990 tukkumyynnissä noin 100 miljoonan markan arvosta. Suurin osa näistä lääkkeistä käytetään avohoidossa. Hoitokustannukset vaihtelevat kuitenkin suuresti eri lääkkeitä käytettäessä.

Timo Klaukka

Salmonellatutkimuksiin uusi työnjako ja vastauskäytäntö

1.7.1992 lähtien Kansanterveyslaitoksen salmonellakeskus ei enää tyypitä kaikkia ulkomailla alkunsa saaneiden salmonellainfektioiden aiheuttajia. Pääosa tyypityksistä tehdään tulevaisuudessa muissa mikrobiologisissa laboratorioissa. Monista harvinaisista salmonelloista ilmoitetaan tarkan serotyypin sijasta seroryhmä. Tartuntatauti-ilmoituksessa käytetään tartunnanaiheuttajasta sitä nimeä, jonka tyypityksen suorittanut laboratorio on sille antanut.

Matti Jahkola Anja Siitonen Sirkka Kontiainen Olli-Veikko Renkonen

STH:n opintoapurahat

Sosiaali- ja terveyshallituksella on mahdollisuus myöntää apurahoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ulkomailla tapahtuvaa jatko- ja täydennyskoulutusta sekä alan erityiskysymyksiin tutustumista varten. Tätä apurahaa ei ole kuitenkaan tarkoitus käyttää alan kongresseihin ja muihin kokouksiin osallistumiseen eikä myöskään tieteelliseen tutkimustyöhön. Opintoraha on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen koulutukseen, jota ei ole mahdollista saada kotimaassa ja jolla voidaan katsoa olevan hyötyä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Opintorahaa myönnetään pääasiassa matkakustannuksiin ja kurssimaksuihin. Opintorahoista päätetään sosiaali- ja terveyshallituksessa tammikuun lopussa, toukokuun alussa, elokuun lopussa ja marraskuun alussa. Ohjeita ja hakemuslomakkeita voi tilata sosiaali- ja terveyshallituksesta toimistosihteeri Terttu Roihalta, puh. (90) 3967 2089, tai toimistovirkailija Liisa Sausolta, puh. (90) 3967 2077.

Muutoksia lasten hoitotuen myöntökäytäntöön

Lasten hoitotuen myöntökäytännössä on tehty eräitä muutoksia, koska niissä rasitustekijöissä, joiden perusteella hoitotukea myönnetään, on tapahtunut muutoksia. Astmalasten hoitotuen myöntöperusteet muuttuivat viime vuonna. Nyt muutos koskee maidotonta ruokavaliota tarvitsevia lapsia.

Saara Onnela Kari Kaukinen