Julkisen terveydenhuollon vai Harisalon-Korhosen kriisi?

Apulaisprofessori Harisalo ja dosentti Korhonen ambivalentisti kiittävät ja syyttävät terveydenhuoltojärjestelmäämme (SLL 18/92). Heidän mielestään luotu terveydenhuoltojärjestelmämme on toisaalta palvellut "kansainvälisen mittapuun mukaan kohtuullisen hyvin", mutta hetimiten manaavat: "..jos emme pysty jäsentämään terveydenhuoltoa kokonaan uusista lähtökohdista, on mahdollista, että menetämme sen."

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu II

Olemme kiitollisia LKT Mikko Vienoselle ja dosentti Pentti Huoviselle, jotka ovat nähneet vaivaa voidakseen esittää hyvää ja rakentavaa kritiikkiä artikkelistamme "Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu". Olemme iloisa keskustelusta, joka koskee terveydenhuoltoa, yhteistä asiaamme. Haluamme olla yhtä niiden kanssa, jotka toivovat terveydenhuollolle menestystä ja jotka haluavat nähdä sen kukoistavana auringonnousun alana. Toivomme, että vastauksemme selkeyttää kantojamme.

Geriatria erikoisalana

Rauno Heikinheimon Suomen Lääkärilehdessä 17/92 julkaistussa kirjoituksessa "Geriatri vai muu spesialisti vanhuksen lääkäriksi?" esitettiin, että vanhusta hoitavan lääkärin tulisi olla primäärisesti geriatri tai toistaiseksi geriatrien puutteessa, geriatriaa harrastanut lääkäri. Tämän, vanhuksen oman lääkärin tekemän työn jälkeen potilas ohjattaisiin tarvittaessa lääketieteen tautikohtaisen erikoisalan

Geriatri vai muu spesialisti vanhuksen lääkäriksi?

Lääkärilehti julkaisi minulta pyytämänsä Lääkäripäivillä 8.1.92 pitämäni otsikkoaiheisen esitelmän ''Keskustelua''-osastossaan. Ja kas, kuin tilauksesta professori Leif Sourander tarttuikin syöttiin ja näin saatiin keskustelu aikaan. Kuinka paljon mieluummin luemmekaan itsekukin pienen erimielisyyden ryydittämää kiistakirjoittelua kuin jotakin tasapaksua tajunnanvirtaa tai likilaskuista litaniaa! Siis lukekaa hyvät kollegat sivut 1716-17 Lääkärilehden numerosta 17/92. On mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tekstiä! Mitä mieltä itse olet?

Keskeistä tietoa epilepsiasta

Kirja on omistettu vuonna 1983 kuolleelle professori Pierre Passouantille. Hän oli pioneeri epilepsian ja unen välisten yhteyksien tutkijana. Kyseessä on toinen, uudistettu ja ajanmukaistettu painos, Saksassa, Bad Kreuznachissa, vuonna 1982 pidetyn symposiumin proceedings-julkaisusta. Melko harvoin näkee proceedings-julkaisuista otettavan uusintapainoksia. Syynä on ollut kirjan kysyntä.

Toimittanut Timo Klaukka

Raskausajan neuvonnan ABC

Äitiyshuollossa yksi keskeisimmistä ongelmista on riskisynnyttäjien tunnistaminen ajoissa rasittamatta kuitenkaan runsailla ja aikaa vievillä tutkimuksilla sekä toistuvilla kontrollikäynneillä äitejä, joiden raskaus sujuu hyvin. Epävarmuus, käynnit äitiyspoliklinikassa varmuuden vuoksi ja liiallinen tiedon pakkosyöttö saattavat helposti ahdistaa muutenkin herkistynyttä odottavaa äitiä. Kynnys äitien lähettämisessä äitiyspoliklinikkaan tai päivystysvastaanotolle on nykyisin kovin matala. Chamberlainin äitiyshuollon ABC:n tarkoituksena on auttaa tässä pulmassa, ja siinä se onnistuukin mainiosti.

Toimittanut Timo Klaukka

Muistelmia sairaalan arjesta

Kylvettäjä Annikki Kivimäen muistelmista Jyväskylän Ortopediasairaalan kylpyosaston toiminnasta 1960-90 on julkaistu kirja "Apinapuu", josta seuraavassa katkelmia. Itse sairaala on lopettanut toimintansa, mutta muistot elävät.

Arcanum, salainen lääke

Arcanum (mon. arcana) on latinankielinen sana, joka tarkoittaa alunperin salaisuutta tai salaista kykyä ja ominaisuutta.

Yhteenveto koleraepidemiasta

Pääasiassa Etelä-Amerikassa riehuneeseen koleraepidemiaan on vuoden 1991 aikana sairastunut 391 000 henkeä, joista 4000 on kuollut. Koleraan kuolleita on vuoden 1991 aikana enemmän kuin viiden edellisen vuoden aikana yhteensä koko maailmassa. Tämä seitsemäs pandemia alkoi 1961 Celebesin saarivaltiossa, levisi Aasiaan ja sieltä Afrikkaan. Etelä-Amerikkaan leviämisen syitä ei kuitenkaan ole pystytty selvittämään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Myös raskaana olevat turvavöihin

Moni raskaana oleva nainen tuntee vastenmielisyyttä autojen turvavöitä kohtaan. Lieneekö Suomessa asiaa selvitetty, mutta ainakin erään ulkomaisen tutkimuksen mukaan vain noin 12 % raskaana olevista naisista käytti turvavyötä. Kuitenkin tiedetään, että 441:stä liikenneonnettomuudessa mukana olleesta lasta odottavasta ja ajoneuvosta ulos sinkoutuneesta naisesta kuoli 33 % niistä jotka eivät käyttäneet turvavyötä ja 5 % niistä jotka käyttivät. Sikiökuolemien vastaavat osuudet olivat 47 % ja 11 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors