Uudet amalgaamiohjeet Saksassa

Saksan terveydenhoitoviranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin perinteisten gamma 2 -amalgaamien poistamiseksi Saksan markkinoilta. Terveydenhuollon keskeinen tutkimuslaitos Bundesgesundheitsamt (bga) ilmoittaa syyksi kyseisten amalgaamien muita materiaaleja huonommat ominaisuudet. Gamma 2 -amalgaamin osuus Saksassa käytetystä amalgaamista on noin 5 prosenttia.

Kaikkivoipaisuuden ongelma lääkärin työn haasteena

Lääkäri-potilassuhde on tärkeä osa hoitoa. Tietoisesti jokainen lääkäri haluaisi sen olevan hyvän. Silti yllättäen jokainen lääkäri on jonkun tai joittenkin potilaitten kohdalla kokenut ärtymystä, tyytymättömyyttä itseensä ja potilaaseen sekä tunnetta, että jostain syystä on toiminut aivan vastoin omia periaatteitaan. Miksi jotkin lääkäri-potilassuhteet tulevat ongelmallisiksi? Mikä saa lääkärin ajoittain toimimaan tavalla, joka tuntuu itselle vieraalta ja hoitosuhteen kannalta tuhoisalta? Miksi jotkut potilaskäynnit tulevat leimatuiksi "turhiksi"?

Anneli Larmo

MITÄ LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT LUKEVAT?

Etelä-Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa toimiva lääkäri Clive Taylor teki viime vuonna puolivakavan ja puolitieteellisen tutkimuksen oppilaitoksensa II klinikkakurssin opiskelijoiden lukutottumuksista. Tulokset julkaistiin 21.5. New England Journal of Medicinessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli lähinnä ottaa selville, miten monta vuosikurssin pakollisista ja vaihtoehtoisista oppikirjoista tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat lukeneet.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Valtakunnallinen suunnitelma ei enää anna yksityiskohtaisia ohjeita

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vahvistettu ensimmäinen uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen valtakunnallinen suunnitelma. Nelivuotiskaudeksi laadittu suunnitelma poikkeaa monessa suhteessa edeltäjistään. Sitovista ja yksityiskohtaisista tehtäväryhmittäin annetuista ohjeista samoin kuin esimerkiksi henkilöstön määrän ja tehtävien ohjauksesta virkakiintiöin on luovuttu. Niiden sijasta siinä osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 27.8. käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Lääkäriliitto hakee korvausta Penttilän konkurssipesältä

Lääkäriliiton hallitus käsitteli 27.8. liiton hotelli- ja koulutuskeskushanketta, jota koskeva projekti on keskeytynyt Penttilä-yhtiöiden ajauduttua kesäkuussa konkurssiin. Hallitus päätti anoa vanhingonkorvausta Penttilä-yhtiöiden konkurssipesältä, jonka valvonta pidetään 19.10. Hallitus katsoi, että hankkeen lopullinen arviointi ja sitä koskevat päätökset tulisi tehdä vasta korvauskysymyksen ratkettua. Koska jäsenistön taholta on tullut tiedusteluja asiasta, kerrataan seuraavassa hankkeen vaiheet.

Runsaasti pyrkijöitä lääkikseen

Lääketieteellisiin tiedekuntiin haki viime kesänä enemmän nuoria kuin lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Hakijoita oli yhteensä 2 314, joista 505 eli 22 % aloittaa tänä syksynä opintonsa. Tavallista enemmän pyrkijöitä oli tänä vuonna huonon työllisyystilanteen takia myös useimpiin muihin oppilaitoksiin.

Klinikoiden koulutustasoa mitattu Ruotsissa

Lääkärikoulutuksen laadunvarmistus- ja rahoituskysymykset olivat teemana pohjoismaisten lääkäriliittojen ja lääkäriseurojen yhteiskokouksessa 24.-25.8. Helsingissä. Suomesta tilaisuuteen osallistuivat Lääkäriliiton, Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin edustajat. Erityistä huomiota kokouksessa herättivät Ruotsin lupaavat kokemukset erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksesta.

Rajut supistukset vasta edessä

Apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtanen valtiovarainministeriöstä esitteli Lääkäriliiton luottamusmiespäivillä 3.-4.5. talouden synkkiä näkymiä. Hänen mukaansa lama ei ole seurausta 80-luvun kasinohuumasta, vaan pääsyy on koko 80-luvun ajan tasaisesti vähentynyt vienti ja samanaikaisesti tapahtunut julkisen sektorin bkt-osuuden kasvu.

Säteilyvaarat ja niihin varautuminen 1962-63

"Luonnontieteiden jatkuvan kehityksen ansiosta olemme nyt joutuneet peruuttamattomasti aikaan, jota luonnehtivat atomireaktorit ja isotooppilaboratoriot. Samalla on monien ihmisten mieliin syöpynyt lähtemättömästi jäytävä pelko ja turvattomuuden tunne atomipommien kehityttyä entistäänkin monin verroin hirvittävimmiksi tuhoaseiksi. Pelko on varsin luonnollinen ilmiö, koska ydinasereaktioissa joudutaan tekemisiin voimien kanssa, joita tavallinen ihminen ei voi käsittää."