Härkää sarvista kiinni

Neuvottelupäällikön vyörytys (SLL 15/94, s. 1654) palkoista ja työoloista lääkärien omalle kontolle on monipuolisesti totta. Vain nykyinen puheenjohtaja on valonpilkahdus tunnelin päässä. Huonoudesta on vastuussa liiton edelliset johdot ja valtuuskunta, jotka eivät ole pystyneet huolehtimaan oikeutetuista eduista edes kohtuudella. Työttömien tilanne on pahin, mutta osastonlääkäreilläkin on monessa sairaalassa asiat huonosti. Tuntipalkka laskee, mutta sillä teetetään urakkatyötä enemmän tunnissa ilman korvausta. Erikoistuvillakin menee kurjasti, kun lääninsairaalan volontaarit on palautettu takaisin, eli apulaislääkärin viran saa, jos on palkattomana amanuenssina pari vuotta, tehden itse asiassa palkatta apulaislääkärin töitä. Tätä pitää opettaja Valjakka, päätoimittaja Turun Sanomista, jopa suotavana (TS 29.5.94). Samaten sisätautien osastonlääkärien virat, ylilääkärin vt:t yms. pienet lisät avautuvat niille, jotka tekevät rasva ja RR-psalmeja ylilääkärin kanssa tai ovat poliitikkojen suosikkeja. Jos on legitimoinut itsensä jonkun tempun erityisosaajaksi, voi jo hinnoitella itseään ja saada palkkaluokan lisää, helpotusta vastaanottokiintiöstä tai ainakin kongressimatkoja.

Vem vårdas och dör hemma?

Det talas allt mera om hemvård, om förmånen att få vårdas hemma, om önskan att få dö hemma.

Kokonaiskuva kaikukardiografiasta

Feigenbaumin Echocardiography on ollut alan käsi- ja oppikirja vuosikausia. Ensimmäinen painos ilmestyi 1972. Kirjoittaja on erittäin tunnettu ja arvovaltainen amerikkalainen kaikukardiografian edelläkävijä ja alan järjestön johtomiehiä.

Toimittanut Timo Klaukka

Uusi ammatinharjoittamislaki: 2-vaiheinen laillistus tulossa

Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva uusi laki on tulossa lähiaikoina voimaan. Eri ammattiryhmien kiistelyn kohteena ollut, lukuisia muodonmuutoksia kokenut laki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuun lopulla. Uuden lain mukaan lääkärit saavat ensi vuoden alusta lukien oikeuden itsenäiseen ammatinharjoittamiseen vasta kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen, joka korvaa nykyisen orientoivan vaiheen palvelun.

Laillistuslaki hyväksyttiin

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä hyväksyttiin eduskunnassa värikkäiden ja kiivastahtisten käsittelyvaiheiden jälkeen 21.6.94. Harvinaista ripeyttä osoittaa se, että mainittu laki ja siihen liittyvä asetus vahvistettiin Presidentin esittelyssä viikkoa myöhemmin. Laki astui voimaan heinäkuun alussa kuitenkin siten, että lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat vaatimukset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Legitimationslagen godkändes

Lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården godkändes i riksdagen den 21 juni efter hektiska och intensiva förhandlingar. Att saken behandlades osedvanligt snabbt visas av att lagen och den därtill anslutande förordningen stadfästes vid presidentföredragningen en vecka senare. Lagen trädde i kraft i början av juli men med förbehållet att reglerna på särskild utbildning för allmänpraktiserande läkare börjar tillämpas i början av nästa år.

Kaikukardiografia infektiivisen endokardiitin diagnostiikassa ja hoidossa

Kaikukardiografia on olennainen osa infektiivistä endokardiittia sairastavan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Koska teknologinen kehitys on lisännyt menetelmän kykyä erottaa muutoksia sydämessä, on pelkkä sydämensisäinen ylimääräinen kaiku menettänyt merkitystään taudin vaikeusasteen mittarina. Erotuskyvyltään tarkempi ruokatorven kautta tehtävä kaikututkimus on parantanut endokardiitin diagnostiikkaa ja hoitoa. Infektiivisen endokardiitin merkittävät komplikaatiot ovat septinen embolisaatio, läppien ja niiden tukirakenteiden tuhoutuminen sekä absessimuodostus. Kaikukardiografiasta voidaan määrittää vegetaation koko, levinneisyys, liikkuvuus ja rakenne, jotka kaikki ovat komplikaatioita ennustavia tekijöitä.

Kaj Groundstroem

Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito

Polvilumpion sijoiltaanmenot ovat tavallisimmin nuorten ihmisten liikuntaharrastuksissa syntyneitä vammoja. Diagnostiikan perustana on vammautumismekanismin selvittäminen huolellisella potilaan haastattelulla sekä kliininen tutkimus ja natiiviröntgenkuvaus. Lisätutkimuksena tulee kyseeseen lähinnä artroskopia. Käsitykset hoitovalinnoista ovat vaihdelleet. Viimeaikaisten havaintojen perusteella pääsääntöiseksi hoidoksi suositellaan immobilisaatiota ja tehokasta kuntoutusta. Leikkaushoito tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun natiiviröntgenkuvauksessa näkyy osteokondraalisia irtokappaleita. Tällöin voidaan irtokappaleen kiinnityksen tai poiston lisäksi korjata myös patellan mediaalipuolen pehmytkudosrepeämä.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto

Tekonivelpotilaan työkyky

Nivelrappeuman takia tehty primaarinen tekolonkka tai -polvi ei käytännössä tee muuten terveestä potilaasta työkyvytöntä. Työkykyä arvioitassa on kliinisen tutkimuslöydöksen lisäksi otettava huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, työn laatu ja mahdollisuus kuntouttaa potilas fyysisesti kevyempään työhön. Hyvin toimivalla tekonivelellä tulee toimeen useimmissa ammateissa. Fyysisesti raskaissa ammateissa, joissa vaaditaan tekonivelen hyvää liikelaajuutta, lihasvoimaa ja nivelen tukevuutta ja kivuttomuutta, eläkeratkaisu voi olla aiheellinen.

Veijo Vahvanen

Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin?

Biologisten interventioiden käyttö aggressiivisuuden hoidossa ei ole ongelmatonta. Kuka määrittelee epäadekvaatin aggressiivisuuden rajat? Mihin kaikkeen vaikutetaan, kun halutaan vaikuttaa vain aggressiivisuuteen? Keihin toimenpiteet kohdistetaan, ja millä oikeudella? Miten päin toimii biologisen ominaisuuden ja psyykkisen häiriön välinen kausaaliyhteys? Kirjoituksessa pohditaan mm. näitä kysymyksiä psykologian näkökulmasta.

Kirsti Lagerspetz