75748 osumaa

1.9.1992 Helsingin ambulanssilääkärikiista

Viime kesänä tehtiin Helsingin ensihoitoyksikössä lääkärien työjärjestyksen muutos siten, että aikaisemmin yksinomaan ensihoitoyksikössä työtä tehneiden lääkärien edellytettiin suorittavan pääosan perustyöajastaan Marian sairaalan päivystyspoliklinikalla. Ensihoitoyksikössä tehdään loput perustyöajasta ja muu työ hoidetaan jatkossa päivystyksenä. Terveysviraston ja ambulanssilääkärien näkemysten yhteensovittaminen muutoksen toteuttamisesta ei onnistunut neuvottelemalla, mikä johti viiden lääkärin irtisanoutumiseen. Uudelleenjärjestely poiki lisäksi poikkeuksellisen laajan lehtikirjoittelun paitsi itse virkariidasta myös muutoksen vaikutuksesta Helsingin ensihoitoon. Päätöksestä tehtiin myös useita valituksia.

Keijo Kokkola

1.9.1992 Ambulansläkartvisten i Helsingfors

Vid räddningverkets läkarenhet i Helsingfors företogs i somras en ändring av ambulansläkarnas arbetsordning så att de läkare som tidigare endast arbetat vid läkarenheten nu skulle verka under huvuddelen av sin ordinarie arbetstid vid Maria sjukhus jourpoliklinik. Resten av arbetstiden förläggs till ambulanssjukvården och resterande arbete utförs härefter som jour. Ambulansläkarna var emellertid oense med hälsovårdsverket om ändringarna vilket ledde till att fem läkare sade upp sig. Omläggningsplanerna framkallade dessutom en ovanligt livlig pressdebatt inte bara beträffande tvisten om tjänsternas utformning utan också om vilka konsekvenser omläggningen skulle få för akutvården i Helsingfors. Många besvär inlämndes om beslutet.

Keijo Kokkola

1.9.1992 Lääkäriliiton eurointegraatio etenee

Suomen Lääkäriliitto on yhä vahvemmin mukana lääkärien ja lääkäriliittojen yhteistyössä Euroopan alueella. Liitto on valittu ensimmäisenä EY:n ulkopuolisena maana mukaan Euroopan yleislääkärijärjestöön. Liitto on ollut monessa suhteessa edelläkävijä. Valmistautumistamme Euroopan integraatioon on pidetty esimerkillisenä jopa ulkoministeriön taholla. Lääkäriliitto on seurannut UEMO:n (Euroopan yleislääkärijärjestö), UEMS:n (Euroopan erikoislääkärijärjestö) sekä CP:n (Euroopan lääkäriliittojen pysyvä kokous) työskentelyä tarkkailijana 1980-luvun puolivälistä.

Klas Winell

Elvytetyn potilaan ennuste ja tehohoito

Sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymisen säätelee aivotoiminnan toipuminen, ja tähän voidaan vaikuttaa tehohoidon keinoin. Silloin kun hoitoyritykset osoittautuvat tuloksettomiksi, voidaan lopettamispäätöksessä yhtenä kriteerinä käyttää suuriin potilasaineistoihin perustuvia tuloksia. Kirjoittajat ovat tutkineet elvytettyjen potilaiden ennustetta ja ennusteen arvioitavuutta valtakunnallisen tehohoidon monikeskustutkimuksen potilasaineistosta.

Minna Niskanen Aarno Kari Matti Halinen Eila Iisalo Liisa Kaukinen Pertti Nikki Vuokko Rauhala Erkki Saarela

Kuinka paljon riskitekijäin muutos selittää sepelvaltimotautikuolemien vähenemistä

Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä tutkittiin vuosina 1972 ja 1987 sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät 30-59-vuotiasta väestöä edustavista erillisistä otoksista. Vuoden 1972 otosta seurattiin vuoteen 1987 ja analysoitiin, miten vuonna 1972 mitatut riskitekijät olivat ennustaneet kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Kahden kartoituksen perusteella laskettu riskitekijätason muutos näiden vuosien välillä ennusti miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä 33 % ja naisten 35 %. Kuolinsyytilaston mukaan miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni kyseisenä ajanjaksona 39 % ja naisten 45 %. Näin arvioituna riskitekijämuutokset näyttävät selittävän suurimman osan sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä.

Erkki Vartiainen Pekka Puska Jaakko Tuomilehto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030