PEGASOS-terveyskeskusjärjestelmä

Kirjoitussarja lääkärin työtä helpottavista tietokoneohjelmista jatkuu PEGASOS-terveyskeskusjärjestelmän esittelyllä. Sarjan ensimmäinen kirjoitus julkaistiin numerossa 22-23/92.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Ortopedien turvallinen tietopankki

Ortopedinen ja traumatologinen kirjallisuus on alan tekniikan kehityksen myötä saavuttanut ekspansiiviset mittasuhteet. Vain murto-osan siitä enää ehtii lukea. Onneksi on olemassa Campbell, turvallinen lähes kaiken kattava ortopedinen tietopankki, josta viime keväänä ilmestyi viisiosainen kahdeksas painos, lähes 4 000 sivua modernia ortopedista tekniikkaa ja myös entistä enemmän teoreettista ja kliinistä taustaa.

Toimittanut Timo Klaukka

Meta-analyysi aiheesta miten alkoholi vaikuttaa sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen

Kirjan kunnianhimoisena tavoitteena on selvittää, mitä alkoholin vaikutuksista terveyteen tiedetään. Siihen on pyritty keräämään kaikki tieto, joka oli saatavissa syyskuuhun 1991 mennessä.

Toimittanut Timo Klaukka

Neurologin humanistisia esseitä

Markku Hyyppä on jo pitkään sekä popularisoinut lääketiedettä että rakentanut siltaa aivotutkimuksen ja muiden tieteenalojen välille. Tätä perinnettä jatkaa uusin kirja Ekoäly. Siihen on koottu osittain aikaisemmin julkaistuja kirjoituksia, joista suurin osa liittyy väljästi aivotutkimukseen ja sen lähialoihin.

Toimittanut Timo Klaukka

Oikaisu

Reima Kampmanin kirjan Ihmisen rajat - Miksi hypnoosi parantaa arvosteli Lääkärilehden numerossa 29/92 (s. 2772) Reijo Laitinen. Sukunimi oli valitettavasti vaihtunut toiseksi.

Toimittanut Timo Klaukka

Geronimo Cardano

Italialainen Geronimo Cardano (Hieronymus Cardanus, 1501- 1576) syntyi Paviassa lähellä Milanoa ja kuoli Roomassa. Tästä tiedemiehestä antaa nykyajan ihmiselle vihjeen hänen keksimänsä kardaaninivel, jota käytetään apuna voimansiirtoakseleissa sekä gyro-skooppien, kompassien ja valaisimien ripustuksissa.

Obeesi realiteetti

Lihavuuden kirot ovat monet. Moni adipoosi leimautuu III luokan läskeksi.

1.11.1992 Päihdetyö terveyskeskuksessa vaatii kokonaisvaltaista otetta

Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja terveyskeskuksen vastuuta päihdepotilaan ensisijaisena hoitopaikkana. Laki asetti niin lääkärit kuin muun henkilökunnan uuteen tilanteeseen päihdeongelmaisen kohtaamisessa ja hoidossa. Myös katkaisuhoidon järjestäminen siirtyi perusterveydenhuollolle. Perinteisesti sosiaalitoimen vastuulla olleesta päihdehuollosta on tullut yksi monista terveydenhuollon vastuualueista. Terveyskeskuksella on entistä merkittävämpi asema päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisessa, somaattisten komplikaatioiden toteamisessa, hoidossa sekä hoidon jatkuvuuden turvaamisessa.

1.11.1992 Helhetssyn i hälsocentralens missbrukarvård

Lagen om missbrukarvård som infördes år 1987 betonar hälsocentralens ansvar som primär vårdinstans för patienter med miss-bruksproblem. Lagen ställde härmed hälsocentralens läkare och vårdpersonal inför en ny situation. Missbrukarvården, som traditionellt hade sorterat helt under socialtjänsten, har nu blivit ett av hälso- och sjukvårdens många ansvarsområden. Hälsocentralens roll har accentuerats då det gäller att hänvisa missbrukare till vård, konstatera somatiska komplikationer och behandla dem, svara för avgiftningen och trygga vårdkontinuiteten.

Muuttuuko prostatahyperplasian hoito?

Prostatahyperplasian perinteinen hoito on leikkaus. Nykyisin 90-95 % kaikista eturauhasleikkauksista tehdään virtsaputken kautta ja vain suurimmat adenoomat poistetaan avoimessa leikkauksessa. Molemmilla tavoilla eturauhasleikkaus on osaavissa käsissä turvallinen toimenpide ja vaikeita komplikaatioita syntyy vähän. Viime vuosina on pyritty kehittämään leikkausta korvaavia, sekä lääkkeellisiä että muita hoitomuotoja. Näille hoitomuodoille on varmaankin tulevaisuudessa oma käyttöalueensa lieväoireisten potilaiden hoidossa ja leikkauksen vaihtoehtona potilaille, joita ei jostakin syystä voida leikata. Vaihtoehtoisiin hoitokokeiluihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta niiden teho on syytä selvittää kontrolloiduissa tutkimuksissa. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, mikä horjuttaisi perinteisen leikkauksen asemaa prostatahyperplasian tehokkaimpana hoitokeinona. Niin hyvän tehon saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole edes tarpeellista: useimmat potilaat ovat tyytyväisiä, jos oireellinen prostatismi lääkkeellä tai muulla tavoin saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi.

Matti Kontturi