Tarinat kliinisen tiedon rikasteina

Lääkärin tehtävänä on diagnosoida ja parantaa sairauksia. Potilaan tehtävänä on puolestaan kertoa, mikä häntä vaivaa. Miten lääkäri käytännössä pystyy tietämään, mikä kulloinkin on vikana? Koska sairaudet eivät ole erillisiä olentoja, lääkärin on luotettava potilaaseen ja kuunneltava mitä hän vaivoistaan kertoo. Kuulemansa tarinan ja tekemänsä statuksen perusteella lääkäri tulkitsee ja rakentaa tilanteesta oman lääketieteellisen versionsa, itse asiassa oman tarinansa. Näillä kahdella tarinalla, potilaan ja lääkärin, on tietysti yhtäläisyyksiä, mutta missään nimessä ne eivät ole sama tarina.

Toimittanut Timo Klaukka

Markkina- vai työvoimat?

Suomen 400 000 työttömästä joka neljäs on alle 25-vuotias. Työttömyyden "hoito" maksaa kunnille ja valtiolle mansikoita, mutta niitä poimimaan et tervettä kaksikätistä työtöntä hevin saa. Liian moni heistä on hoidettu rahalla ensin laiskoiksi, sitten sairaiksi ja jotkut ennenaikaiseen hautaan. Uhreina kyllä, mutta ei sankareina eikä valtion hautauskustannuksella.

1.10.1992 Lääketieteen perusopetus jäämässä eurojunasta

Kiinnostus lääketieteellisen perusopetuksen kehittämiseen on saanut viime aikoina tuulta purjeisiinsa Suomessakin. Maan lääketieteellisissä tiedekunnissa on menossa, käynnistymässä tai ainakin keskustelun asteella perusopetuksen kehittämiseen liittyviä projekteja. ETA ja EY ovat pakottaneet meidät vertaamaan lääketieteellistä koulutustamme yhdentyvän Euroopan esittämiin, tosin vain määrällisiin vaatimuksiin. Niiden täyttäminen näyttää edellyttävän varsin vähäisiä muutoksia. Onko kaikki siis hyvin?

1.10.1992 Missar vår medicinska undervisning eurotåget?

Intresset för att utveckla den grundläggande medicinska undervisningen har under senare tid fått vind i seglen även i Finland. Inom landets medicinska fakulteter är projekt relaterade till utveckling av basundervisningen redan på gång, de är planerade eller åtminstone föremål för diskussioner. EES och EG gör att vi måste jämföra vår läkarutbildning med det integrerade Europas, även om det gäller rent kvantitativa krav. De förändring-ar som krävs förefaller dock relativt blygsamma, så kanske är allt i sin ordning?

Äkillisen poskiontelotulehduksen hoito

Poskiontelotulehdus on varsin yleinen tauti, joka liittyy lievänä lähes jokaiseen nuhaan. Se paranee spontaanisti 60-80 %:ssa tapauksista. Mikäli antibioottihoito katsotaan aiheelliseksi, suositellaan ensisijaiseksi valinnaksi ampisilliinia. Käytettävissä olevista hoitokeinoista tehokkain on poskionteloiden huuhtelu.

Juhani Vainio-Mattila

Positroniemissiotomografia epilepsian selvittelyssä

Positroniemissiotomografia (PET) on turvallinen ja noninvasiivinen elimistön toiminnan kuvantamismenetelmä, jolla voidaan mitata aivojen aineenvaihduntaa, verenvirtausta ja hermoston välittäjäaineiden toimintaa. Se avaa uusia mahdollisuuksia epilepsian patogeneesin ja patofysiologian ymmärtämiseen ja hoidon suunnitteluun. PET-tutkimusta olisi tärkeää hyödyntää erityisesti lasten vaikeiden epilepsioiden selvittelyssä, koska hoitomahdollisuudet ovat silloin paremmat kuin myöhemmällä iällä.

Pertti Rintahaka Matti Iivanainen Harry T. Chugani

Chlamydia trachomatiksen seulonta ehkäisyneuvolassa ja uuden pikatestin soveltuminen siihen

Sukupuoliteitse tarttuvan Chlamydia trachomatiksen luotettava tunnistaminen vaaditussa laajuudessa on nykyisen mikrobiologisen diagnostiikan keskeisiä pulmia. Uutena menetelmänä on käytetty immunokompleksilateksille perustuvaa, paljain silmin luettavaa testiä, joka ei vaadi monimutkaisia laitteita tai työvaiheita. Myönteiset tulokset voidaan varmistaa potilaalta otetusta näytteestä mikrobiologisessa laboratoriossa. Tutkimuksessa kokeiltiin menetelmän soveltuvuutta ehkäisyneuvolan asiakkaiden kohdunkaulanäytteisiin.

Lea Annanmäki Pekka Saikku

Lounaissuomalaisten keski-ikäisten naisten terveystutkimus: Seerumin antioksidanttivitamiini-, hivenalkuaine- ja lipidiperoksidipitoisuuksiin vaikuttavat tekijät

Turun seudulla asuvien 50-vuotiaitten naisten terveystarkastukseen osallistuneilta määritettiin seerumin retinoli, alfatokoferoli, beetakaroteeni, askorbaatti, kupari ja sinkki sekä joitakin muita biokemiallisia tekijöitä. Seerumin askorbaatti-, beetakaroteeni-, sinkki- ja kuparipitoisuuksissa todettiin merkittävää vaihtelua vuodenajoittain. Retinoli-, alfatokoferoli- ja beetakaroteenipitoisuuksiin assosioituivat erityisesti seerumin lipidipitoisuudet, mutta myös monet muut tekijät regressioanalyysin perusteella. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset mallit selittivät tavallisimmin käytetyn lipidiperoksidaatiomittauksen, tiobarbituraattireaktiivisen materiaalin ("malonidialdehydi") pitoisuuksia vain vähän. Tilastollisesti merkitseväksi tulivat kuitenkin seerumin kuparipitoisuus, pitkäaikaissairaudet ja tupakointi.

Jorma Järvisalo Aila Leino Liisa Rehnberg Merja Kaitsaari Markku Ahotupa

Prokaiinikloridi somaattisten ja psyykkisten oireiden yleislääkkeenä

Ihmelääkkeeksikin mainostettu Gerovital levisi maailmalle Romaniasta 1960- ja 70-luvuilla. Kovasta kohusta huolimatta tämän - nyt jo sivummalle jääneen - lääkkeen tehosta on saattanut jäädä monelle epäselvä kuva. Gerovitalin vaikuttavalla lääkeaineella, prokaiinikloridilla, on antidepressiivinen vaikutus, ja sen teho on merkitsevä, joskin lievä. Sivuvaikutuksiakaan prokaiinikloridilla ei juurikaan ole, joten jos potilas on saanut lääkkeestä apua, ei liene syytä sen käyttöä vastustaa. Sokkotutkimuksessa, jossa verrattiin Gerovitalin, sen kopion ja lumelääkkeen vaikutuksia, jompaakumpaa prokaiinikloridivalmistetta saaneet arvioivat lääkkeensä tehon merkitsevästi paremmaksi kuin lumelääkettä saaneet. Tosin oireitaan yksityiskohtaisemmin arvioidessaan kaikki kolme tutkimusryhmää paranivat jokseenkin samaan tahtiin.

Erkki J. Valtonen

Lääkkeiden myynti kasvoi 11 % vuonna 1991

Juuri ilmestyneen Suomen lääketilasto 1991 -julkaisun mukaan lääkkeiden tukkumyynnin arvo oli viime vuonna 3,189 miljardia markkaa. Avohoidon apteekkien osuus tästä oli noin 81 %. Vähittäishinnoin myynti oli noin 4,8 miljardia markkaa. Lääkkeiden käyttö on edelleen yleistynyt, minkä lisäksi kustannuksia lisää useiden uudehkojen lääkeryhmien myynnin nopea kasvu.

Timo Klaukka Inari Stenberg