Päätoimittajalle

Kirjailija Olli Väänänen julkaisi vuodesta 1947 alkaen huomattavan määrän kirjallisuutta kirjailijanimellä Uula Aapa. Olli Väänänen oli syntynyt 20.10.1900 ja osallistui 1918 Vapaussotaan haavoittuen Heinolassa. Vuosina 1927-29 hän suoritti Kadettikoulun 10. kadettikurssin ja palveli sen jälkeen vakinaisen väen upseerina Rajavartiolaitoksessa osallistuen talvi- ja jatkosotaan ja saavuttaen majurin arvon. Väänänen kuoli 1980-luvun jälkipuoliskolla.

Marjatta Savolainen

Marjatta Savolaiselle

Olen pahoillani ja pyydän anteeksi, että Suomen Lääkärilehden julkaisemassa pakinassa "Uusavuton" käytetty henkilönimi on yhdistettävissä Olli Väänäseen, joka on käyttänyt kirjallisessa tuotannossaan taiteilijanimeä Uula Aapa.

Taito Pekkarinen

Lääkemarkkinoinnilla uskottavuusongelmia - miksi?

Useilla eri tahoilla (esim. Salossa ja Diakonissalaitoksella tehdyissä lääkärigallupeissa) on tullut esille se, että lääkemarkkinointi on menettänyt uskottavuuttaan. Koska se on tärkeä tiedotuskanava, kannattaa miettiä, miksi näin on, ja mitä asialle voisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Eniten lääkäreitä on ärsyttänyt epätosi informaatio sekä kilpailijoiden epärehellinen mollaaminen (huom! asialliset vertailut ovat erittäin informatiivisia). Tämän puheenvuoron lopussa esitetään epäasiallisen markkinoinnin diagnostiset kriteerit.

Pekka Rajala

Työttömyys

Suomen Lääkäriliitto on jo vuosia seissyt Akavan puheenjohtajan persoonassa ryhmäkuvissa SAK:n ja STTK:n puheenjohtajien kanssa ja esiintynyt horjumatta samassa rintamassa. Välit ja neuvottelusuhteet ovat kaikesta päätellen luottamukselliset ja hyvät. Nyt on kuitenkin tullut aika pistää kaveruus tosi-käyttöön. Se ei ole vaikeaa-kaan, sillä seuraavassa esitettävät toimenpiteet ovat yleisesti hyväksyttyjä ja olleet sekä SAK:n että STTK:n aloilla jo vuosikymmeniä käytössä, nimittäin nykyaikaiset työaikajärjestelyt. Lääkärien ei tarvitse mennä yhtään pidemmälle työajoissa ja niihin liittyvissä ehdoissa kuin SAK ja STTK jo ovat. Jos on kysymys todella kavereista, niin siinä tapauksessa kannatus ja myötävaikutus on taattu. Kavereilta on saatavissa kirjallisessa muodossa esimerkiksi paperityöntekijäin ja toisaalta voimalaitosteknikoiden työaikoja, ylitöitä, päivystyksiä, varallaoloa jne. palkkauk-sineen sisältävät voimassa olevat ja täsmällisesti noudatettavat sopimukset.

Vuosituhannen iltalypsy - palkansaajan toteutumaton haave

Nimimerkki Pisara arvosteli maataloustuen suuruutta ja epäili sen oikeutusta Lääkärilehden numerossa 20-21/94. Kirjoittaja vaatii suureen ääneen maatalouden rakennemuutosta. Tätä on kuitenkin tapahtunut jo 60-luvulta lähtien. Esimerkiksi maidonlähettäjiemme määrä on laskenut edellisen kolmen vuosikymmenen aikana 250 000:sta noin 35 000:een. Joka päivä on lopettanut lähes 20 tuottajaa. Samaan aikaan on maatilojemme lukumäärä pudonnut 300 000 tilasta runsaaseen 100 000 maatilaan.

Visa Merikoski

Liikuntaneuvontaa vai ei?

Lääkärilehden numerossa 28/94 pohtii Ilkka Vuori liikuntaneuvonnan hyödyllisyyttä, koska tuoreessa BMJ:ssä oli kriittisesti arvioitu liikuntaneuvonnan merkitystä. Ilkka Vuori toteaa, että liikunnalla on merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia, minkä puolesta puhuvat vähäiset tieteelliset tutkimukset, vuosituhantinen käytännön kokemus, ja eipä juuri löydy yhtään kansalaistakaan, joka ei olisi samaa mieltä.

Pekka Lantto

Uusia alueita sydän- ja verisuonisairauksien tutkimukseen

Raportti on tulos Genevessä marraskuussa 1993 viikon verran istuneen asiantuntijakokouksen mietteistä. Kokouksen tarkoituksena oli koota yhteen tutkimusalueet, joiden paremmasta tuntemisesta saattoi olla hyötyä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Osallistujat olivat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden eturivin tutkijoita.

Erkki Vartiainen

Potilaasta kuluttajaksi

Potilas on terveydenhuollon toiminnan keskipiste - ainakin juhlapuheissa. Amerikkalainen professori Richard Saltman, joka on perehtynyt Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin terveydenhuoltoon, etsii kirjassaan konkreettisia toimia potilaan aseman vahvistamiseksi. Kirja on tehty Ruotsin oloja varten, mutta sanoma soveltuu myös Suomen oloihin.

Timo Korhonen

Nobel-kirjailijan karu kasvualusta

Albert Camus sai poikkeuksellisen nuorena, 44-vuotiaana, kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1957 tunnustuksena siihenastisesta tuotannostaan.

Kyllikki Kauttu

Benjamin Rush ja hänen herooiset hoitonsa

Benjamin Rush (1746-1813), yhdysvaltalainen lääkäri, filantrooppi ja valtiomies, syntyi vuonna 1746 Pennsylvaniassa lähellä Philadelphiaa. Opiskeltuaan Princetownin yliopistossa hän oli Philadelphiassa toimineen lääkärin avustajana kuusi vuotta. Rush opiskeli vuodesta 1766 lääketiedettä Skotlannissa Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi vuonna 1768. Sen jälkeen hän toimi vuoden ajan sairaalan lääkärinä Lontoossa ja tutustui sairaaloihin myöskin Pariisissa.