Får sverige Husläkare?

Primärvården i Sverige fick sin nuvarande struktur när landstingen 1963 övertog ansvaret i och med att det statliga provinsialläkarsystemet upphörde. En helt ny organisation, mycket lik den vi har i Finland i dag, växte fram. Allmänläkare, specialistläkare, distrikts-sköterskor (motsvarande våra hälsovårdare), barnsköterskor, barnmorskor, fysioterapeuter och annan stödpersonal samlades under ett tak till stora enheter som ställvis också omfattar lokala sjukhem. Under 1970-talet utvecklades primärvården kraftigt, stora mottagningar grundades med upp till 20 läkare, av vilka en del är utlokaliserade specialister från sjukhusen och antalet anställda kan uppgå till ett hundratal. Naturligtvis har detta blivit dyrt och man har små- ningom nått ett kostnadstak som inte ens det svenska samhället har råd med längre.

Redaktör Svante Stenman

Kansanterveyslain 20 vuotta

Ennen 1.4.1972 voimaan tullutta kansanterveyslakia oli ilmaantunut monenlaisia muutospaineita terveydenhuollon järjestelmää kohtaan. Palvelujen tarjonnassa sekä väestön sairastavuudessa ja kuolleisuudessa oli huomattavia alueellisia eroja. Asukkaiden ikärakenne oli muuttumassa vanhusten määrän kasvaessa. Kunnanlääkärien palkkauksessa esiintyi vinoutumia, jotka vaikeuttivat virkojen täyttämistä syrjäisellä maaseudulla.

Potilasturva ja tartuntatautien vastustustyö vaarassa

Kliinisen mikrobiologian erikoislääkärit ovat huolestuneita tartuntatautien diagnostiikan tulevaisuudesta Suomessa. Liiallinen säästäminen on johtanut siihen, että potilaiden hoidon kannalta olennaisten näytteiden määrä on huolestuttavasti vähentynyt. Lisäksi tutkimuksia tekevät yhä useammin epäpätevät henkilöt.

Elvytetyn potilaan aivotoiminnan toipuminen

Lääkärilehden numerossa 25/92 Niskanen ym. totesivat sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymistä säätelevän aivotoiminnan toipumisen. Näin on ja lisäisin, että tärkein tavoite on aivotoiminnan toipuminen ja mahdollisimman lievä aivovaurio sydänpysähdyksen seurauksena. Toipunut sydän tuskin ilahduttaa ketään, jos aivot ovat vaurioituneet. Aivojen toimintaa ja toipumista voidaan seurata aivojen sähköistä toimintaa seuraamalla. Käyttökelpoisia menetelmiä teho-osastolla ovat spontaani aivosähkötoiminta, EEG, siten prosessoituna, että yhdellä silmäyksellä voidaan arvioida tuntien tai koko vuorokauden EEG sekä somatosensorinen herätepotentiaali, SEP. Näillä voidaan aivojen toimintaa seurata millisekunnin murto-osan tarkkuudella vaikkapa useita vuorokausia yhtäjaksoisesti.

Helsingin ambulanssilääkärikiista II osa

On helppo yhtyä veli Keijon toteamukseen, että jälkikäteen arvioiden "viiden ambulanssilääkärin irtisanoutuminen oli kaikesta päätellen turhan hätiköity ratkaisu". Toivomiemme huipputason rauhanneuvotteluja asemesta syntyi mielikuva korvaamattomuudella uhkaamisesta ja sen myötä ajauduttiin arvovaltataisteluun, jossa kaikki keinot olivat luvallisia.

Masennus ja immunologia

Kollegat Heikki Katila ja Ranan Rimon julkaisivat hyvän, ytimekkään yhteenvedon stressin ja masennuksen yhteydestä immunologiaan (SLL 25/92). Alue on teoreettisesti ja ilmeisesti myös käytännön kannalta erittäin tärkeä, ja tutkimustyötä alueella on tehty runsaasti etenkin Bartropin työryhmän raportin jälkeen. Siinähän osoitettiin hiljattain leskeksi jääneiden naisten lymfosyyttien heikentynyt immunologinen vaste.

Masennuksen monet muodot

Olemme iloisia siitä, että artikkelimme masennuksen ja immunologisten muuttujien suhteesta on herättänyt mielenkiintoa. Tutkimusaluehan on ensiarvoisen tärkeä.

Ilmestynyt

Applied Laboratory Medicine; N.W. Tietz et al. W.B. Saunders Company 1992, ensimmäinen painos. ISBN 0-7216-6474-1. 406 sivua. Hinta 250 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Arvosteluja Uusi mainio maksatautien oppikirja

Maksasairauksista kiinnostuneet ovat vuosikymmenet lukeneet Sheila Sherlockin kirjaa Diseases of the Liver and Biliary System, josta on ilmestynyt jo 8 painosta. Sen sujuva tyyli ja hyvä kuvitus ovat olleet ylittämättömiä. Yhden tekijän oppikirja on kuitenkin auttamatta suppea. Perusteellisemmat alan oppikirjat ovat olleet epäyhtenäisiä ja raskaslukuisia, eikä kliinikko ole niistä aina helposti löytänyt vastausta eteen tulleisiin maksaongelmiin.

Toimittanut Timo Klaukka

Avartava katsaus uneen, vireystilaan ja suorituskykyyn

Vasta viime vuosina on havahduttu huomaamaan, kuinka suuri vaikutus väsymyksellä on suorituskykyyn käytännön tilanteissa. Tämä on toistuvasti ollut esillä mm. ydinvoimala-, laiva- ja liikenneonnettomuuksien sekä sukkulaturman yhteydessä. Koko asiahan on itsestään selvä, mutta sitä ei toistaiseksi ole juuri otettu huomioon esimerkiksi työaikajärjestelyissä.

Toimittanut Timo Klaukka