10.10.1992 Ydinmagneettinen resonanssi lääketieteessä

Ydinmagneettinen resonanssi todettiin USA:ssa vuonna 1946. Harvardilainen Purcell ja stanfordilainen Bloch työryhmineen havaitsivat toisistaan riippumatta parittomissa atomiytimissä olevan spin-ilmiön, joka ulkoisessa magneettikentässä kehittää sähkömagneettisen kentän. Magneettikenttään voidaan ohjata radioaalloilla sähköinen energiaimpulssi tarkkaa resonanssia noudattaen. Atomi emittoi energian impulssin päätyttyä.

Sydänsiirteen saaneen potilaan anestesia

Sydämensiirron yleistymisen ja sydänsiirteen saaneiden potilaiden ennusteen paranemisen myötä todennäköisyys sille, että anestesiologi joutuu hoitamaan tällaista potilasta elektiivisessä tai päivystysleikkauksessa on kasvanut, varsinkin kun näillä potilailla on suurentunut riski saada kirurgista hoitoa vaativa sairaus. Kuuden vuoden aikana 1985-91 HYKS:ssa 11 sydänsiirteen saanutta potilasta joutui anestesiaa vaatineeseen toimenpiteeseen, yhteensä 17 kertaa. Tietämys denervoidun sydämen fysiologisista ja farmakologisista erityispiirteistä on sydänsiirteen saaneen potilaan anestesian perusta. Denervoidun sydämen sykkeen säätelyssä tehoavat vain sydämeen suoraan vaikuttavat lääkkeet. Anestesia-aineiden verenkiertovaikutusmekanismien hyvä tuntemus, riittävästä verivolyymistä huolehtiminen ja hyvä aseptiikka ovat myös hyvän lopputuloksen edellytyksiä.

Markku Hynynen Jussi Heinonen

Missä iässä keskosina syntyneille aletaan antaa kiinteää lisäruokaa?

Suurin osa Kuopion läänissä vuosina 1988-89 syntyneistä ja alkuvaikeuksistaan selviytyneistä keskosista alkoi saada kiinteitä lisäruokia tavanomaisten neuvolasuositusten mukaisessa iässä. Vain muutamalle prosentille keskosista alettiin antaa kiinteää lisäruokaa aikaisemmin. Sikiöiältään nuorimpien, 28.-31. raskausviikolla syntyneiden keskosten ruokavalion monipuolistamista yleensä siirrettiin lapsen kypsyystason mukaan myöhemmäksi. Vaikeat ruokintaongelmat olivat harvinaisia, joskin aineisto koostui vain kohtuullisen ennenaikaisista lapsista. Ainakin näille lapsille kronologiseen ikään perustuvien suositusten seuraaminen näyttää sopivan.

Marianne Hinkula Mari Tuominen Marja Kalavainen Kirsti Heinonen

Mikä suomalaisia uuvuttaa

Uupumus on yleinen oire, joka haittaa jokapäiväistä elämää yhtä paljon kuin sydänpysähdyksen jälkitila. Varsinkin henkilöillä, jotka reagoivat erilaisiin stressitilanteisiin masennuksella, on vaara joutua toimintakykyä lamaavan väsymyksen valtaan, jopa uupua. Toisin kuin normaali väsymys, tila ei parane nukkumalla, ja hoitamattomana se voi johtaa työ- ja toimintakyvyn pysyvään menettämiseen. Noin viisi vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksen mukaan uupumusta esiintyy kymmenesosalla suomalaisista aikuisista ja lisäksi viidesosa kokee haittaavaa päiväväsymystä. Oireet liittyvät usein kroonisiin sairauksiin, mutta kaikkein selvin on yhteys masennukseen, unettomuuteen ja unilääkkeiden käyttöön.

Markku T. Hyyppä

Avosuiset tarjonnat synnytyksissä - yleisyys ja vaikutus synnytyksen kulkuun

Vaasan keskussairaalassa syntyneistä lapsista on viime vuosina yli neljä prosenttia ollut ulosautettaessa avosuisessa tarjonnassa. Frekvenssi on kaksinkertainen kirjallisuudessa ilmoitettuihin verrattuna. Synnytyksen kesto on näissä tapauksissa ollut keskimääräistä pitempi, samoin näyttää olleen ponnistusvaiheen kesto. Tutkimuksen mukaan näissä synnytyksissä on myös tarvittu keskimääräistä useammin toimenpiteitä.

Mikael Gardberg Marketta Tuppurainen

Suomen lääkärit Finlands läkare 1992

Vedos postitetaan kullekin kyselyyn vastanneelle, ja postitus jatkuu loka/marrraskuun vaihteeseen saakka.

Ruokavaliohoidon toteutuminen vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavien ryhmässä

Tutkimuksessa selvitettiin 60:n sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen jonottavan potilaan ruokavaliota. Ruoka-aineiden käyttö vastasi keskimäärin varsin hyvin vuonna 1988 annettuja suomalaisia suosituksia. Kuitenkin noin kolmasosa potilaista sai edelleen liikaa rasvaa. Mitä suurempi oli rasvan osuus energiasta, sitä suurempi ravinnossa oli myös tyydyttyneen rasvan osuus sekä kolesterolin määrä.

Taina Luova Matti Uusitupa Ritva Järvinen Pirkko Kouri Martti Helin Erkki Voutilainen

Uusia tuulia terveydenhuollossa

Ajankohtaisia suuntauksia 60-luvun puolivälin terveydenhoidossa olivat joukkoterveystarkastukset, seulonta- eli screening-tutkimukset sairauksien varhaistoteamiseksi ja huomion kiinnittäminen neuvolatyössä ns. riskiryhmiin.

Helsingin entiset ambulanssilääkärit perustivat yksityisen lääkärikopterin

Uudellamaalla on aloitettu ympärivuorokautinen ensihoito ja sairaankuljetus yksityisellä lääkärihelikopterilla. Puolen vuoden kokeilu pyörii suureksi osaksi sponsorien tuella. Sen jälkeen toiminnan jatkuminen riippuu etenkin alueen kuntien halusta ostaa lääkärikopterilta esimerkiksi päivystyspalveluja.

Orion 75 vuotta

Lääketehdas Orion vietti syyskuun loppupuolella näyttävästi 75-vuotisjuhliaan. Merkkipäivänsä kunniaksi maamme suurin lääketehdas antoi huomattavat lahjoitukset Ensi- ja turvakotien liitolle, Sotainvalidien Veljesliitolle ja Maanpuolustuksen tuki ry:lle. Suomalainen lääkärikunta on tottunut luottamaan Orionin korkealuokkaisiin valmisteisiin, mutta tuotannosta merkittävä osa suuntautuu myös vientiin.