Turun kuume vuonna 1771

Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Âbo, alkoi ilmestyä Turussa vuonna 1771. Ensimmäisenä vuonna sen kolmessa eri numerossa kerrotaan vuoden 1771 alkupuolella esiintyneestä Turun kuumeesta. Kuvauksesta päätellen kysymyksessä oli pilkkukuume, typhus exanthematicus (silloin ruots. rötfeber, suom. mätäkuume). Kirjoitusten laatija oli Turun lääkäripiirin ja lääninlasaretin lääkäri Johan Gabriel Bergman (1732-93). Todettakoon, että pilkkukuumeen taudinaiheuttaja ja taudin leviäminen vaatetäiden välityksellä saatiin selville vasta 1900-luvun alussa. Koska pilkkukuume on nykyajan lääkäreille jokseenkin tuntematon, saattaa seuraava katkelma olla siitäkin syystä kiinnostava.

Seitsemän humanoitaa

Grannista olevat ovat yleensä tuntemattomia. Etenkin väittäessään tulleensa naapuritähdistä tai -galakseista. Jutuilla pääsee joko tähdeksi, hullujenhuoneelle tai viestintäguruksi. Riippuu viestin vastaanottajien kulttuurista.

20.10.1992 Kirurgiset jonot - haaste suunnittelulle

Viime vuosina ovat sydänpotilaiden leikkausjonot olleet runsaasti esillä julkisessa keskustelussa. Nämä potilaat muodostavat kuitenkin vain pienen osan kaikista kirurgista hoitoa odottavista potilaista. Tässä Lääkärilehden numerossa julkaistaan kirurgien valtakunnallisen alaosaston selvitys kirurgisten jonojen kehityksestä. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi selvitys on mitä tarpeellisin. Vaikka maassamme tehdään noin 350 000 leikkausta vuosittain, on kirurgian erikoisalan jonoissa yli 60 000 ihmistä. Leikkauspotilaiden hoidot muodostavat lähes kolmanneksen kaikista maamme vuosittaisista sairaalahoitojaksoista. Operatiivisten toimenpiteiden määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa.

20.10.1992 Operationsköerna - en utmaning för de planeringsansvariga

Under senare år har operationsköerna för hjärtpatienter ofta tagits upp i den offentliga debatten. Denna patientkategori utgör emellertid endast en liten del av alla dem som köar till kirurgisk behandling. I detta nummer av Finlands Läkartidning publiceras en utredning om utveckling av operationsköerna som gjorts av FLF:s underavdelning Finlands Kirurger. För att strukturera helhetsbilden är en rikstäckande redovisning absolut nödvändig. Trots att c. 350 000 operationer utförs i vårt land varje år, köar över 60 000 personer till specialiserad kirurgi. Behandlingen av kirurgiska fall utgör nästan en tredjedel av all sluten vård på årsbasis i Finland. Antalet operationer förväntas öka i framtiden.

20.10.1992 Ajantasaista tietoa ja asiantuntijaohjausta lisätään tartuntatautien vastustamistyössä

Suomessa on onnistuttu tartuntatautien vastustamistyössä kansainvälisen vertailun mukaan varsin hyvin, vaikka erityisesti tähän tehtävään tarkoitettuja voimavaroja onkin meillä niukasti. Rokotusten kattavuus on jatkuvasti säilynyt hyvänä, yllättävät tilanteet, kuten polioepidemia ja vesikauhun ilmaantuminen, on hoidettu onnistuneesti ja HIV-infektion leviäminen on ollut hidasta verrattuna muiden teollisuusmaiden tilanteeseen.

Ovulaation induktiossa käytettävät menetelmät

Ovulaation käynnistämiseen tarvittava hoito riippuu hormonihäiriön laadusta. Munasarjaperäisissä ongelmissa onnistumismahdollisuudet ovat vähäiset, ja näiden potilaiden lapsettomuutta hoidettaneen yhä enemmän luovutettujen munasolujen avulla. Sen sijaan gonadotropiinien säätelyjärjestelmän häiriöissä onnistumismahdollisuudet ovat hyvät.

Lars Rönnberg

Keskushermoston verisuonisairauksien ja kasvaimien embolisaatiohoito

Muutama vuosi sitten Suomessakin alettiin hoitaa embolisaatioilla eräitä sellaisia aivojen, pään, kaulan ja selkäydinkanavan verisuonisairauksia ja runsassuonisia kasvaimia, jotka ovat olleet kirurgisen hoidon ulottumattomissa. Lisäksi ennen leikkausta tehtävällä embolisaatiolla voidaan joissakin tapauksissa helpottaa toimenpidettä ja samalla parantaa leikkaustulosta.

Matti Porras

Psyykenlääkkeiden liittyminen naisten alkoholinkäyttöön

Tutkimuksessa kartoitettiin psyykenlääkkeiden ja alkoholin käytön yhteyttä kolmessa naisryhmässä: alkoholia kohtuullisesti tai ei lainkaan käyttävät, runsaasti juovat sekä alkoholistit. Psyykenlääkitykset yleistyivät selvästi alkoholinkäytön lisääntyessä, ja alkoholistiryhmästä peräti puolet oli saanut niitä oireidensa hoitoon. Yleisin lääkeryhmä olivat bentsodiatsepiinit. Koska terapeuttisetkin bentsodiatsepiiniannokset aiheuttavat ajan mittaan riippuvuuden lähes puolelle käyttäjistä ja koska ne potentoivat alkoholin vaikutusta, tulisi niitä runsaasti alkoholia juoville potilaille antaa vain tarkkaan harkiten.

Kaija Seppä Rauno Mäkelä Pekka Sillanaukee

Taskukokoinen spirometri - ventilaatiomittari jokaisen lääkärin käyttöön?

Uudet taskukokoiset spirometrit laajentavat tulevaisuudessa spirometriatutkimusten käyttöaluetta. Potilaan ventilaatiokyvyn mittaaminen on nyt jokaisen lääkärin ulottuvilla varsin yksinkertaisella menetelmällä. Taskukokoisten spirometrien mittaustarkkuuden rajoitukset tulee kuitenkin ottaa huomioon. Koska mittaustulosten toistettavuus on hyvä, laitteita voidaan hyvin käyttää esimerkiksi astmapotilaiden seurannassa.

Pekka Malmberg Jouni Hedman Anssi R. A. Sovijärvi

Pariterapia parantaa selkäpotilaan psyykkistä vointia

Pariterapialla saavutettiin pitkäaikaista lievennystä selkäpotilaiden psyykkisiin rasitusoireisiin. Kontrolloidussa kliinisessä kokeessa alaselkäpotilaat osallistuivat tavanmukaisen hoidon lisäksi puolisonsa kanssa puolen vuoden aikana viiteen pariterapiaistuntoon. Viiden vuoden seurantaan osallistui 56 selkäpotilasta, joista terapiaryhmässä 28 ja vertailuryhmässä samoin 28. Psyykkiset oireet vähenivät seurannan aikana terapiaryhmässä mutta lisääntyivät, kuten selkäsairauksissa yleensäkin, vertailuryhmässä. Somaattisten oireiden korjaantumisessa ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja.

Simo Saarijärvi Erkki Alanen Ulla Rytökoski Markku T. Hyyppä