Muuttuuko prostatahyperplasian hoito?

Prostatahyperplasian perinteinen hoito on leikkaus. Nykyisin 90-95 % kaikista eturauhasleikkauksista tehdään virtsaputken kautta ja vain suurimmat adenoomat poistetaan avoimessa leikkauksessa. Molemmilla tavoilla eturauhasleikkaus on osaavissa käsissä turvallinen toimenpide ja vaikeita komplikaatioita syntyy vähän. Viime vuosina on pyritty kehittämään leikkausta korvaavia, sekä lääkkeellisiä että muita hoitomuotoja. Näille hoitomuodoille on varmaankin tulevaisuudessa oma käyttöalueensa lieväoireisten potilaiden hoidossa ja leikkauksen vaihtoehtona potilaille, joita ei jostakin syystä voida leikata. Vaihtoehtoisiin hoitokokeiluihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta niiden teho on syytä selvittää kontrolloiduissa tutkimuksissa. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, mikä horjuttaisi perinteisen leikkauksen asemaa prostatahyperplasian tehokkaimpana hoitokeinona. Niin hyvän tehon saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole edes tarpeellista: useimmat potilaat ovat tyytyväisiä, jos oireellinen prostatismi lääkkeellä tai muulla tavoin saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi.

Matti Kontturi

Nenän polyypit

Polyyppitauti on aikuisilla esiintyvä varsin kiusallinen nenäsairaus, joka uusiutuu herkästi. Polyypin perushoito on sen poisto slingalla ja harkinnan mukaan myös nenänsisäinen steroiditerapia. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon lähinnä papillooma, mutta pahemmankin laatuiset kasvaimet ovat mahdollisia. Lasten nenässä olevat pullistumat eivät yleensä ole polyyppeja. Jos polyyppi uusiutuu poiston jälkeen usein tai poisto aiheuttaa pahan arpeuman, potilas on syytä lähettää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, jotta selvitetään, onko etmoidektomia aiheellinen.

Juhani Pukander

Hepatiitti C -infektion riskitekijät Suomessa

Verialtistus on hepatiitti C -viruksen (HCV) tärkein tartuntatie, mutta infektioita on todettu myös potilailta, joilla ei ole ollut tätä riskitekijää. Helsingin yliopiston virusopin laitoksella rutiinitutkimuksissa löydetyistä HCV-tartunnoista selvitettiin riskitekijöitä 160 potilaasta saatujen tietojen perusteella. Lähes 90 %:lla tartunnan saaneista oli ollut verialtistus ja ilman mitään riskitekijöitä oli vain muutama potilas. Suomessa HCV-tartunnat näyttävätkin suurimmaksi osaksi rajoittuneen määrättyihin riskiryhmiin, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjiin ja verituotteita saaneisiin.

Pirkko Pohjanpelto

Vanhusten syöpä Suomessa

Suomen ja kaikkien teollisuusmaiden väestö on muuttunut ja muuttuu edelleenkin aikaisempaa vanhusvoittoisemmaksi. Tämä on johtanut syöpätapausten merkittävään lisääntymiseen, vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus ei olekaan vuosien myötä merkittävästi muuttunut. Koska diagnostiikka ja hoitomenetelmät ovat samalla kehittyneet ja syöpäpotilaiden elossaoloennuste näin parantunut, syöpää sairastavien tai sairastaneiden ja samalla myös seurannassa olevien vanhusten määrä on selvästi suurentunut.

Mervi Kallio Lyly Teppo

Alkoholin suurkulutuksen kriteerit

Alkoholinkäytön riskirajoja laskettaessa on käytetty lähinnä epidemiologisia kuolemansyy- ja sairastuvuustilastoja. Viime vuosina kohtuukäytön sekä turvallisen kertakäytön rajoja on madallettu. Artikkelissa esitetään ne alkoholinkäytön määrät, jotka nykytiedon mukaan soveltuvat keskiarvoiksi potilasneuvontaan ja diagnostiikkaan.

Pekka Sillanaukee Kalervo Kiianmaa Risto Roine Kaija Seppä

Mitä tilastot kertovat suomalaisten ja espanjalaisten itsemurhista?

Suomessa tehdään itsemurhia viisi kertaa niin paljon kuin Espanjassa. Suomessa itsemurhan tekevät useimmin keski-ikäiset miehet, Espanjassa yli 60-vuotiaat miehet. Perheen ja työn myötä syntyvän sosiaalisen verkoston puuttuminen on selvä itsemurhan taustatekijä kummassakin maassa. Itsemurhan tehneiden demografisia taustatietoja analysoimalla ei kuitenkaan selviä syy itsemurhalukujen eroon. Valaistusta tähän voisi etsiä historian, uskonnon ja kansallisen itsetunnon erilaisuudesta.

Sari Lindeman Erkki Väisänen

"Terveysmessiasta odotellessa"

Odotukset kansanterveyslain voimaantulon (1972) tuomasta pelastuksesta silloiseen terveydenhuollon kriisiin olivat suuret, varsinkin poliittisilla tahoilla. Uskottiin, että kunnanlääkärivajaus korjautuisi, avohoito nousisi arvoonsa sairaalalaitoksen varjosta, ehkäisevä terveydenhoito voimistuisi ja näin sairastavuus vähenisi, sairaalakustannukset pienenisivät ja kaikki eläisivät onnellisina elämänsä loppuun. Näin syntyi messiaan odotus, kuten Tapani Kosonen kirjoitti.

Ilmestynyt

Allergy; S.T. Holgate, M.K. Church. Ensimmäinen painos. Gower Medical Publishing 1992. ISBN 0-397-44725-6. Hinta 545 mk.

Nimityksiä

Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston apulaislääkärin määräaikaiseen koulutustoimeen LL Marja Heinonen-Guzejev 1.10.92 lähtien (hakijoita 29).

Irtisanoutumisia

LKT Jari Tapio Ovaskalle on myönnetty hänen pyytämänsä ero Turun yliopiston kirurgian apulaisopettajan virasta 1.9.92 lähtien.