Tietoa amputaatioista suomeksi

Selkeästi laaditun kirjan molemmat kirjoittajat ovat alansa erikoistuntijoita ja monille lukijoille tuttuja opettajina ja auktoriteetteina. He ovat toimineet Invalidisäätiön sairaalassa, joka on perustettu sotainvalidien hoitamista varten, amputaatio- sekä proteesikokemusta on siis kertynyt runsaasti. Kirja on oikeutetusti omistettu Suomen sotainvalideille.

Toimittanut Timo Klaukka

Uudistettu kasvainhistologian teos epäonnistunut

Churchill Livingstone on ottanut Evansin kasvainhistologian teoksesta jo neljännen uusitun painoksen. Sivuja on tullut pari sataa lisää, ja esipuhe lupaa laajasti revidoidun tekstin ja kuva-aineiston, mikä vaikuttaa hyvältä, kun ensimmäinen painos on jo vuodelta 1956.

Toimittanut Timo Klaukka

Sivistyneesti polarisoituja mielipiteitä kolesterolista

Kolesteroli on viihdyttänyt ja kiihdyttänyt mieliä maallikoista asiantuntijoihin jo nelisenkymmentä vuotta. Yksisilmäisiä tai yhdensuuntaisia mielipiteitä on ollut lukuisasti tarjolla, mutta etenkään maallikoille ei juuri ole tarjottu julkaisuja, joissa toisistaan poikkeavia näköaloja olisi esitelty näennäisessä sovussa.

Toimittanut Timo Klaukka

Terveydenhuollon kustannuskriisi - yhdeksän siunausta ja kymmenen uhkaa

Jos oven avaaminen maksaa enemmän kuin talo, jotain täytyy olla pielessä.

1.12.1992 Onnistuuko suomalaisten itsemurhien vähentäminen

Vuonna 1990 maassamme teki 1 192 miestä ja 319 naista itsemurhan. Itsemurhien määrä, yli 30 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, on kansainvälisesti verraten hälyttävän korkea. Euroopan maista vain Unkarissa tehdään koko väestö huomioon ottaen enemmän itsemurhia kuin Suomessa. Itsemurhakuolleisuus on lisääntynyt 1960-luvun lopulta lähtien. Erityisen huolestuttavaa on ollut nuorten miesten itsemurhien yleistyminen 1980-luvun puolen välin jälkeen. 15-24-vuotiaitten miesten itsemurhakuolleisuus on Suomessa suurempi kuin missään muussa Euroopan maassa. Taloudellisesti vaikea lama-aika voi osaltaan edistää tätä epäsuotuisaa kehitystä.

1.12.1992 Kan självmorden i Finland minskas ?

Under 1990 begick 1 192 män och 319 kvinnor självmord i vårt land. Antalet självmord, över 30 dödsfall per 100 000 invånare, är alarmerande stort internationellt sett. I Europa begås med hänsyn till hela befolkningen fler självmord endast i Ungern. Dödsfallen till följd av suicid har ökat sedan slutet av 1960-talet. Särskilt oroväckande är att allt fler unga män suiciderat sedan mitten av 1980-talet. Bland män i åldern 15-24 år är suicidfrekvensen i Finland större än i något annat europeiskt land. Den svåra ekonomiska krisen kan ytterligare accentuera denna olyckliga trend.

1.12.1992 Harhaanjohtava otsikko!

Tappava epidemia leviämässä Suomeenkin, otsikoi Iltalehti 10.11.92 etusivunsa. Myyntiä vauhditti saman informaation sisältävä lööppi. Epidemialla tarkoitettiin jälleen hiljalleen leviävää keuhkoklamydiaepidemiaa. "Tappavaksi" epidemian teki seitsemän suunnistajan äkkikuolema; tätä kirjoitettaessa ainoastaan yhdeltä heistä on löydetty varmuudella merkkejä keuhko-klamydiainfektiosta sydänlihaksessa.

Raskaudenaikainen trauma ja sen hoito

Raskaudenaikaisessa tapaturmassa hoidettavana on kaksi potilasta: äiti ja sikiö. Raskauden normaalit fysiologiset muutokset on otettava hoidossa huomioon. Äidin elintoimintojen turvaaminen on ensisijaista, sillä sikiön etua palvelee parhaiten äidin tehokas hoito. Yleisimmin liikenneonnettomuuksissa syntyvä tylppä vatsavamma voi olla kohtalokas sikiölle, koska istukka voi irrota tai vamma aiheuttaa verenvuotoa sikiöstä äitiin. Siksi lievissäkin vatsavammoissa suositellaan sikiön voinnin seurantaa vähintään neljän tunnin ajan. Turvavyön käyttö autossa ehkäisee sekä äidin että sikiön vammautumista.

Tuomo Kalliola Pentti K. Heinonen

Depressiolääkkeiden pitoisuusmittausten kliininen merkitys

Seerumin depressiolääkepitoisuuksien huomattava yksilöiden välinen vaihtelu, jota ikääntyminen ja muu lääkitys voivat vielä lisätä, vaikeuttaa depression lääkehoidon tehon ja turvallisuuden arviointia. Depressiolääkkeiden pitoisuusmittauksien on osoitettu parantavan lääkehoidon osuvuutta erityisesti riskiryhmillä, kuten vanhuksilla ja muita psyykenlääkkeitä samanaikaisesti saavilla potilailla. Lääkehoidon nykyaikaisia seurantamahdollisuuksia tulisikin käyttää entistä enemmän myös masennuslääkkeitä saavien potilaiden hoidossa.

Esa Leinonen Pauli Ylitalo

Tuhopolttohimon taustatekijät

Tuhopolttohimo eli pyromania luokitellaan nykyisessä tautiluokituksessa hillitsemishäiriöksi. Se ei ole erillinen sairaus vaan esiintyy oireena monessa psyykkisessä häiriössä. Aiemmin yleinen käsitys, että tulipalon sytyttäminen liittyisi seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, ei tutkimusten mukaan päde kovinkaan usein. Esimerkiksi hyötyminen, muun rikoksen peittäminen tai kosto ovat motiiveina tavallisempia murhapolttorikokseen syyllistyneillä. Nykyisin impulsiivisuus ja käyttäytymisen hallinnan puuttuminen katsotaan murhapolttoon ryhtymisen perustaksi.

Eila Repo Matti Virkkunen