Sappitiehyen endoskooppinen drenaasi vai laparotomia akuutin kolangiitin hoidoksi?

Sappitiehytkiven vuoksi syntyvä kolangiitti on hengenvaarallinen tila: kuolleisuus laparotomian jälkeenkin on 20-60 %. Hoitovaihtoehdoksi on esitetty sappitiehyen katetrointia gastroskoopin kautta, niin että tulehtunut sappineste poistuu ja sepsis korjautuu. Kontrolloimattomat tutkimukset ovat antaneet ymmärtää, että endo-skooppinen hoito on turvallisempaa ja tehokkaampaa kuin kirurginen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tarttuuko LED koirastasi?

Systeemistä LED-tautia esiintyy ihmisen lisäksi mm. koirissa, hiirissä, kissoissa ja matelijoissa. On arveltu, että LED:n autoimmuunitapahtumat syntyvät sen jälkeen, kun ihminen on altistunut jollekin ympäristötekijälle. Onko tämä tekijä kenties koira?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tartuntatautien torjunta tehostuu

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan syyskuun alussa. Aiemman, varsin tuoreen lain uudistamiseen ryhdyttiin, koska sen mukainen tartuntatautien ilmoitusmenettely oli käytännössä kankeaa. Uudistuneissa säädöksissä on myös otettu huomioon uusi tietosuojalainsäädäntö ja terveydenhuollon keskushallinnon uudistus. Lainuudistus keskittyy tartuntatautien torjuntatyön organisaatioon, eikä lääketieteelliseen sisältöön tehty muutoksia.

Juhani Eskola Olli Haikala Tapani Melkas

Ruotsissa ehdotetaan amalgaamista luopumista hammashuollossa

Ruotsin sosiaalihallitus on tehnyt hallituksen toimeksiannosta selvityksen mahdollisuuksista luopua amalgaamin käytöstä hammashoitomateriaalina. Amalgaamipaikoista luopuminen olisi osa hallituksen laajempaa elohopean käytön vähentämissuunnitelmaa. Syyskuun alussa julkaistu selvitys ehdottaa amalgaamin käytön asteittaista lopettamista. Samanaikaisesti pyritään tehostamaan elohopeapitoisen jätteen talteenottoa. Vaikka raportissa todetaan, että merkittävä osa ympäristön elohopeakuormituksesta tulee ilman ja veden mukana muualta, Ruotsi on omalta kohdaltaan lähtemässä varsin perusteelliseen elohopean saneeraukseen. Amalgaamin terveysvaikutuksia ei selvityksessä ole edes käsitelty, koska toimeksiannon lähtökohtana ovat olleet yksinomaan ympäristösyyt.

Eeva Widström

Kirurgian erikoisalan leikkausjonot vuosina 1969-1992

Leikkausjonojen kasvu on kirurgian erikoisalalla viime vuosina pysähtynyt. Jyrkkä käänne on saatu mahdolliseksi lähinnä hoitoaikoja lyhentämällä. Muutos ei kuitenkaan ole tasainen. Sairaanhoitopiirien välillä on edelleen suuriakin eroja, ja joillakin alueilla jonot ovat vuoden 1987 jälkeen selvästi kasvaneet. Eniten ovat lyhentyneet yliopistosairaaloiden jonot. Leikkaushoitojen painopisteen selvä siirtyminen sairaanhoidon porrastuksessa alaspäin liittyy ilmeisesti minivaltavalainsäädännöllä tehtyihin sairaaloiden laskutusjärjestelmän muutoksiin.

Arto Alanko Harri Juusela Jaakko Permi Riitta Luhtala

Työryhmä selvitteli psykiatrisen avohoidon solmuja: Mielenterveystoimistot pysyvät erikoissairaanhoidon yksikköinä

Mielenterveystoimistot ovat erikoissairaanhoidon yksikköjä ja sellaisina niiden roolia myös on vahvistettava, raamittaa psykiatrisen avohoidon porrastusta selvittänyt työryhmä. Se koottiin vuosi sitten selvittelemään psykiatrisen avohoidon työnjakoa tilanteessa, jossa vireillä oli paikallisia suunnitelmia mielenterveystoimistojen siirtämiseksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Työryhmä katsoo mielenterveystoimistoihin myös tarvittavan lisää psykiatreja.

LÄÄKÄRIT TYÖTAISTELUUN VANCOUVERISSA

Kanadassa Brittiläisen Kolumbian 6 600 lääkäriä vastustaa provinssin uuden, sosialistisen hallituksen budjettiuudistusta, jossa asetetaan katto terveydenhuollon kuluille ja lääkärinpalkkioille. Budjettivuodelle 1992-93 terveydenhuoltoon on varattu 1,27 miljardia Kanadan dollaria, vain 4,7 % enemmän kuin edellisessä budjetissa. British Columbia Medical Association arvioi, että rahaa tarvittaisiin ainakin 60 miljoonaa dollaria enemmän inflaation, väestönkasvun ja uuden teknologian kulujen peittämiseen.

Hallituksen päätöksiä

Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 25.9.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Lama ei lamaa Lääkäriliittoa

Lama-ajasta huolimatta Lääkäriliitto aikoo tehostaa toimintaansa terveydenhuollon kehittäjänä ja lääkärien edunvalvojana, päätti liiton hallitus suunnittelukokouksessaan 23.-24.9. Säästötoimet leikkaavat terveyspalveluja, työttömyys lääkärien keskuudessa kasvaa ja rahapula uhkaa viedä pohjan järkevältä palkkapolitiikalta. Kutistuvat resurssit ja kasvavat vaatimukset aiheuttavat paineita kentällä ja edessä oleva valtionosuusuudistus lisää huolta tulevaisuudesta. Tässä tilanteessa Lääkäriliiton on entistä aktiivisemmin puolustettava potilaiden ja lääkärien asemaa.

Työttömyyden kasvu näkyy lääkärikyselyssä

Lääkärien määrä kasvoi maaliskuusta 1991 vastaavaan aikaan tänä vuonna lähes 500:lla, mutta työhön sijoittuneiden lääkäreiden määrä vain noin 250:lla. Työpaikat löytyivät pääosin terveyskeskuksista, joissa olleet avoimet virat ja sijaisuudet on nyt täytetty. Kaikkiaan 340 lääkäriä ilmoittaa olleensa vuoden aikana vähintään 5 vuorokautta yhtäjaksoisesti työttömänä. Tiedot ilmenevät Lääkäriliiton vuosittain tekemästä lääkärikyselystä.