75751 osumaa

Trombopeniaan uusi hoito

Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura (ITP) on tauti jossa verihiutaleet hupenevat immunologisista syistä. Perinteiset hoitolinjat käsittävät kortisonihoidon, laskimonsisäisen immuuniglobuliini-hoidon ja - jos trombosyyttiluku pysyy uhkaavan matalana kaikesta huolimatta - pernan poiston. Jos lääkehoidoilla ei pärjätä, joudutaan siis harkitsemaan varsin suurta toimenpidettä. Splenektomiaan liittyy etenkin vanhuksilla riskinsä, joten uusia hoitovaihtoehtoja kaivataan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Interferonille uusi indikaatio

Interferonien voittokulku jatkuu. Hajaraporttien mukaan interferoni alfa-2a on pienentänyt immuunikatopotilaiden Kaposin sarkoo-maa. Vuonna 1989 ilmestyi pari tapausselostusta, miten interferoni paransi lasten keuhkojen hemangiomatoosin. Näiden jälkeen Dana-Farberin syöpäinstituutin ja Harvardin onkologi-pediatrit hoksasivat käyttää interferoni alfa-2a:ta lasten hemangiomatoosin hoitoon. Se on lasten kasvainsairaus, tavallisimmin viaton, itsestään vähitellen häviävä luomi mutta ääritapauksissa niin paha ja laaja, että se uhkaa lapsen näköä tai henkeä nakertaessaan esimerkiksi sydäntä tai aivoja. Laaja hemangiomatoosi runsaine kapillaaristoineen kuluttaa myös trombosyyttejä ja aiheuttaa trombosytopenian vuoksi vuoto-ongelmia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Klamydia hoituu kerta-annoksella atsitromysiiniä

Genitaaliklamydian hoito tetra- tai doksisykliinillä tai erytromysiinillä on vaatinut vähintään seitsemän päivän, mielellään vieläkin pitemmän hoidon. Suomessa ilmoitetaan yli 10 000 klamydiatapausta vuosittain; todellinen luku lienee kuitenkin paljon suurempi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tippuritapauksia ilmoitetaan vain parisen tuhatta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Poskiontelotulehduksen vaikea diagnosointi

Poskiontelotulehdus on tauti, jonka potilaat itse hyvin tunnistavat: poskipäiden kipu, joka liittyy flunssaan, on tyypillisin oire. Lopullisen diagnoosin tekeminen on kuitenkin vaikeaa. Vaikka röntgenkuvaa käytetään tärkeimpänä diagnostisena keinona, se ei useassakaan projektiossa otettuna aina kerro totuutta. Kaikututkimusta on paljon käytetty röntgentutkimuksen sijasta. Endoskopia lienee tieteellisiin tutkimuksiin paras keino, muttei tietystikään sovellu perusterveydenhuoltoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030