Lehti 12-13: Liitto toi­mii 12-13/2016 vsk 71 s. 930 - 933

Äänestysaktiivisuus Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalissa 2015 Seniorien esiinmarssi

Lääkäriliitto on seurannut jäsenkunnan äänestyskäyttäytymistä kaikissa 2000-luvun vaaleissa. Keskimääräinen äänestysprosentti tuntuu ­löytäneen tasonsa hieman 50 prosentin alapuolelta, mutta keskiarvo peittää alleen suuria jäsenryhmien välisiä eroja.

Jukka VänskäTutkimuspäällikköSuomen Lääkäriliitto
Talukukko 1.
Äänestysaktiivisuus Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa vuosina 2000–2015.
Äänestäminen vuosien 2012 ja 2015 vaaleissa.
Äänestysaktiivisuus sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2015.

Äänestysaktiivisuus Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa vuosina 1973–2015, %.

Lääkäriliiton ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, 60-jäseninen valtuuskunta, valittiin seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi jäsenvaalilla loppuvuodesta 2015. Äänioikeutettuina oli 25 622 jäsentä, joista opiskelijajäseniä 1 479. Vaalissa annettiin 12 257 ääntä eli äänestysprosentti kipusi 47,8 prosenttiin. Ääniä annettiin noin 850 edellisvaalia enemmän, ja äänestysaktiivisuus nousi vajaalla prosenttiyksiköllä.

Äänestysaktiivisuus on pysytellyt alle 50 prosentissa neljässä perättäisessä vaalissa. Korkeimmillaan äänestysaktiivisuus oli vuonna 1982, jolloin yli 66 prosenttia jäsenistä äänesti. Merkittävin muutos tapahtui lääkärilakon jälkimainingeissa vuonna 2003, jolloin äänestysaktiivisuus romahti lähes yhdeksän prosenttiyksikköä (kuvio 1).

Voimasuhteet muuttuivat merkittävästi

Viime vaalit muuttivat valtuuskunnan voimasuhteita merkittävästi. Seniorien Kokemus käyttöön -vaalirengas nappasi vaalivoiton myötä uudesta valtuuskunnasta 11 paikkaa. Viime vaalissa seniorit eivät olleet mukana, mutta vuoden 2009 vaaliin verrattuna vaalirenkaan paikkamäärä tuplaantui.

Muiden vaalirenkaiden paikkamäärät putosivat uudessa valtuuskunnassa. Erikoislääkärien Sely oli valtuuskunnassa edelleen suurin ryhmittymä 19 paikalla (–8 paikkaa). Nuorten lääkärien vaalirengas keräsi 18 valtuuskuntapaikkaa (–2 paikkaa) ja Yleislääkärit ja työterveyslääkärit -vaalirengas 12 paikkaa (–1 paikka). Kokonaisäänimäärästä Sely:n vaalirengas keräsi 32 %, Nly:n vaalirengas 30 % ja Yleislääkärit ja työterveyslääkärit -vaalirengas 20 %. Seniorien vaalivoiton taustalla oli lähes 18 % äänimääräosuus.

Lääkäriliitto on seurannut jäsenkunnan äänestyskäyttäytymistä kaikissa 2000-luvun vaaleissa. Tässä artikkelissa raportoidaan äänestysaktiivisuutta koskevat tulokset vuoden 2015 vaalissa ja tarkastellaan jäsenryhmien välisiä eroja ja niissä tapahtuneita muutoksia. Äänestysaktiivisuutta tarkastellaan äänestäneiden osuutena kaikista äänioikeutetuista.

Analysoitava aineisto koottiin yhdistämällä henkilötunnuksen avulla vaaliluetteloihin tietoja liiton jäsenrekisteristä. Vaaliluettelosta saatiin tiedot äänioikeutetuista, äänestämisestä ja käytetystä äänestysmenetelmästä. Jäsenrekisteristä saatiin tiedot jäsenen jäsenyysstatuksesta (opiskelijat ja lääkärijäsenet), iästä, sukupuolesta, erikoisalasta ja asuinalueesta. Aineiston muodostamisen jälkeen aineistosta poistettiin henkilöiden tunnistetiedot.

Jäsenkunnan demografisessa rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Lääkäriliiton jäsenmäärä on kasvanut tällä vuosituhannella yli 7 000:lla ja samanaikaisesti naisten osuus kaikista jäsenistä on kasvanut 50 %:sta 56 %:iin. Myös ikärakenne on muuttunut merkittävästi: yli 60-vuotiaiden jäsenten osuus on vuodesta 2000 noussut 13 %:sta 25 %:iin.

Naiset äänestävät miehiä aktiivisemmin

Opiskelijajäsenet äänestivät viime vaalissa hieman lääkärijäseniä aktiivisemmin. Vuoden 2015 vaali oli 2000-luvun vaaleista toinen peräkkäinen, jossa opiskelijoiden äänestysaktiivisuus oli korkeampi kuin lääkärijäsenillä (taulukko 1).

Vaalissa oli mahdollisuus äänestää myös verkossa ja tätä mahdollisuutta hyödynsi 43 % kaikista äänestäneistä ja 21 % äänioikeutetuista. Sähköinen äänestäminen yleistyi hieman edellisestä vaalista, jolloin verkossa äänesti 17 % äänioikeutetuista. Verkossa äänestävät erityisesti nuoremmat ikäluokat.

Naisjäsenet osallistuivat vuoden 2015 vaaliin miehiä aktiivisemmin. Vastaava tilanne on ollut nähtävissä kaikissa 2000-luvun vaaleissa. Ikäryhmän mukaan tarkasteltuna korkein äänestysaktiivisuus löytyy 70-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmästä. Heistä noin 56 % käytti äänioikeuttaan.

Naisten korkeampi äänestysaktiivisuus näkyy kaikissa paitsi vanhimmassa yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä. Sukupuolten välinen ero oli suurimmillaan 40–49-vuotiaiden ryhmässä. 40–49-vuotiaista miehistä vain reilu kolmannes osallistui vaaliin (kuvio 2).

Vuosituhannen alun vaaleihin verrattuna äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten on pudonnut nuorten äänestysinnokkuus. Vuoden 2012 vaaliin verrattuna merkittävin muutos oli 70-vuotiaiden äänestysaktiivisuuden nousu seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tässä ikäryhmässä annettiin lähes 400 ääntä enemmän kuin edellisessä vaalissa (taulukko 2).

Erikoisalojen välillä suuria eroja

Erikoislääkärit äänestävät erikoistumattomia lääkäreitä aktiivisemmin. Keskimäärin erikoislääkäreistä yli puolet (52 %) ja erikoistumattomista lääkäreistä 40 % äänesti vuoden 2015 vaalissa. Erikoisaloista korkeimmat äänestysprosentit olivat lastenneurologialla (66 %), nefrologialla (62 %), naistentaudeilla (61 %) ja työterveyshuollossa (59 %). Matalimmat äänestysprosentit löytyvät kirurgisilta aloilta sekä oikeus- ja liikuntalääketieteistä. Radiologien äänestysaktiivisuus on laskenut systemaattisesti kaikissa 2000-luvun vaaleissa. Myös anestesiologien ja silmälääkärien äänestysaktiivisuudessa on nähtävissä voimakas laskeva trendi.

Äänestysaktiivisuudessa on myös merkittäviä alueellisia eroja. Vilkkaimmat äänestäjät löytyivät jälleen kerran Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä, jossa äänestysprosentti kipusi yli 60 prosentin. Länsi-Pohja on ainut sairaanhoitopiiri, jossa äänestysaktiivisuus oli viime vaalissa korkein verrattuna muihin 2000-luvun vaaleihin. Eniten edelliseen vaaliin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Suurin äänestysaktiivisuuden pudotus tapahtui Itä-Savossa ja Satakunnassa. Alhaisin äänestysaktiivisuus oli Vaasan sairaanhoitopiirissä.

Lopuksi

Valtuuskunnan vaalien keskimääräisessä äänestysaktiivisuudessa ei ole viime vaaleissa tapahtunut merkittäviä heilahduksia. Valitettavasti nukkuvien puolue jatkoi voittokulkuaan. Keskimääräinen äänestysprosentti tuntuu löytäneen tasonsa hieman 50 prosentin alapuolelta, mutta keskiarvo peittää alleen suuria jäsenryhmien välisiä eroja. Keskimääräisen äänestysprosentin pysymistä nykyisellä tasollaan kannattelevat jatkossakin lääkärikunnan rakenteelliset tekijät: lääkärikunnan naisistuminen jatkuu ja kokeneemman lääkärikunnan osuuden kasvu.

Lue myös

Valtuuskunnan vaalissa on kolmen vuoden välein jaossa valtaa päästä päättämään koko lääkärikuntaa koskevista asioista. Äänestysprosenteista on nähtävissä, että kokeneempi jäsenkunta tuntuu tarttuvan tähän mahdollisuuteen nuoria hanakammin. Vuoden 2015 vaalin ominaispiirre olikin seniorien vahva esiinmarssi, jonka taustalta löytyy erityisesti vanhempien ikäluokkien aktivoituminen vaaliuurnilla. Tilanne on kellahtanut päälaelleen 2000-luvulla: vuoden 2000 vaalissa aktiivisimmat äänestäjät olivat alle 35-vuotiaita, viime vuonna aktiivisimmat äänestäjät löytyivät eläkeikäisten ryhmästä. Yli 70-vuotiaiden jäsenten äänestysaktiivisuus harppasi seitsemän prosenttiyksikköä.

Äänestämättä jättämisen taustalta löytyy kirjava joukko erilaisia tekijöitä. Äänestyskäyttäytymisen muutokset liittynevät sekä laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin että lääkärikunnan sisäisiin asioihin. Yksilön äänestämättä jättämisen taustalla saattaa olla liiton toiminnan jääminen itselle etäiseksi tai merkityksettömäksi, jopa pettymystä liiton toimintaan. Nämä syyt eri jäsenryhmissä on syytä selvittää. Erityisesti nuorten äänestysaktiivisuuden romahdus 2000-luvulla on huolestuttava piirre. Olemmeko Lääkäriliitossa pystyneet vastaamaan nuoremman jäsenkunnan odotuksiin?

Äänestysaktiivisuus on voimakkaasti eriytynyt myös erikoisaloittain. Osalla erikoisaloista suurin osa lääkäreistä käyttää äänioikeuttaan, mutta esimerkiksi osalla kirurgisista aloista äänestäneiden osuus jää kolmannekseen. Alueidenkin välillä on suuria eroja. Näiden taustalla lienevät ainakin osittain ehdokasasettelun ja ehdokkaiden paikallisen vaalityön onnistuminen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030