Core business
Lääkärin professioon liittyy enenevässä määrin odotuksia ja paineita. Sairas ihminen haluaa ennen kaikkea parantua. Potilas haluaa itse osallistua hoitoonsa ja saada perusteltuja vaihtoehtoja. Veronmaksaja haluaa vastinetta rahoilleen. Kuntapäättäjä vaatii budjetin ja valtiovalta terveyspolitiikan noudattamista. Media uutisoi.
Lääkärin ammatti perustuu vahvaan koulutukseen ja teoreettisen taustan ymmärtämiseen. Sen ytimenä on työskentely potilaan auttamiseksi. Koulutuksemme antaa tähän hyvät valmiudet.
Kuka ymmärtää riittävästi ammatillisen ytimen, lääketieteellisen tiedon ympärille tarvittavia tietoja ja taitoja? Suuri osa niistä kuuluu hallintoon, josta on omia koulutuskokonaisuuksiaan alkaen perusopinnoista päätyen ainakin tällä hetkellä vielä hallinnon pätevyyden saavuttamiseen, MBA-tutkintoihin, TEJOKO:on ja erilaisiin kursseihin.
Minkä verran jokaisen lääkärin pitää hallita muuta kuin ammatin ydintä? Olisiko paras lääkäri se, joka keskittyy potilaan hoitamiseen? Tai siihen tehtävään, johon on viimeksi perehtynyt ja jonka parhaiten osaa?
Yritysten menestymisen perusedellytys on resurssien keskittäminen core-bisnekseen. Lääkärien on hallittava puolestaan laaja ammattitaito, mutta silloin on samalla mahdollista, että kehittyy eräänlainen omnipotenssin harha. Jos siis näkee kauas, ei näe tarkasti, ja päinvastoin. Toisaalta lääkärit joutuvat ottamaan kantaa ihmisten elämän eri osa-alueisiin ehkä kattavammin kuin mikään muu ammattiryhmä, ja tätä näkemystä todellakin tarvitaan yhteiskunnassa. Hyvä lääkärin ammattitaito toimii ikään kuin laastina, joka sitoo ihmisen hyvinvointiin liittyviä palasia.
Miten lääkärien ammatillinen kokonaisuus hahmottuu Suomessa? Lääkärikunnan tulisi käydä enemmän sisäistä keskustelua siitä, mitä ammatissamme todellisuudessa tarvitaan. Ammattikunta jakautuu osaamisprofiililtaan moniin pieniin osiin. Erikoisalojen sisällä jokainen vielä lisäksi löytää oman vahvuusalueensa. Jos halutaan keskittyä vain tärkeimpään, kannattanee miettiä, tulisiko ainakin yksittäisen lääkärin rajata toimintaansa core-bisnekseen. Tämä konkretisoituu esimerkiksi silloin, kun pitkän erikoislääkäriuran tehnyt lääkäri siirtyy esimiesasemaan hallintoon. Hallinnon lääkärin tuntemus etulinjatyöstä on tärkeää, se myös antaa etulinjalääkäreille luottamuksen esimiehiinsä. Mutta olisiko kuitenkin myös mahdollista, että hallinnon lääkärien ydinosaaminen olisi vain hallinto ilman edeltäviä etulinjapalveluita? Silloinkin lääkärikunnan luottamus olisi tärkeää, jotta hallinnon toiminta tukisi lääkärien perustehtävää. Hallinto ei siinäkään tapauksessa kuitenkaan voisi eriytyä, vaan sen tulisi jalkautua siten ja hankkia luottamuksensa.
Lääkärin ammatti on hyvin poikkeuksellinen ja haastava. Se antaa mahdollisuuden hakeutua erilaisiin tehtäviin, luoda useita työuria ja oikeastaan samalla hankkia useita eri ammatteja. Huolimatta yhteiskunnan eri tahoista kaikkein suurimmat vaatimukset ja paineet asettavat lääkärit itse omalle osaamiselleen. Ehkä kuitenkin juuri siksi ammatin harjoittamisen resurssikonsultointi kannattaisi tehdä. Uutta ei mahdu rajattomasti ellei vanhaa heitä pois.
