Edunvalvonnan kärkiteemat vuonna 2016

Sote-muutos, taloudellisen tilanteen tuomat säästöpaineet, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset puhuttavat. Miltä ­lääkärijäsenemme tuleva vuosi näyttää työelämän myllerryksessä?

Laura LindholmNeuvottelujohtaja

Kati LehtonenLakimies

Hannele PöyryLakimies

Kysyimme liiton lakimiehiltä, mitkä teemat nousevat edunvalvonnan tapetille. Lääkäriliiton edunvalvonnan painopistealueet vuonna 2016 ovat yksityissektorin edunvalvonta ja kuntasektorin neuvottelukierros, jonka ajankohta riippuu keväällä alkaneista viidensistä yhteiskuntasopimusneuvotteluista. Monet uudistukset ja muutokset tulevat näkymään jäsenten yhteydenotoissa liittoon: juridisen neuvonnan tarve kasvaa palvelurakenneuudistuksen ja työelämään liittyvien paineiden myötä.

Laura Lindholm

Neuvottelujohtaja

- Lääkärisopimuksen neuvottelutoiminta on kuluvan vuoden keskeisin teema. Siihen kuuluvat tuleva työmarkkinaratkaisu ja kilpailukykyloikkaan liittyvät vaikutukset Lääkärisopimukseen, riippumatta siitä, syntyykö yhteiskuntasopimus vai ei. On myös todennäköistä, että palkankorotukset pysyttelevät lähellä nollaa, joten isoja rakenteellisia muutoksia on haasteellista tehdä.

Lääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmää on jo alettu työstää KT:n kanssa. Tavoitteena on saada palkkausjärjestelmä uudistettua Lääkärisopimukseen hyvissä ajoin ennen sote-muutoksen astumista voimaan 1.1.2019. Lisäksi joudumme linjaamaan säännöllisen työajan sijoittamista koskevia kysymyksiä suhteessa päivystystyöhön, neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoo.

- Toinen kärkiteema koskee henkilöstön palvelussuhteen ehtoja tulevassa sotessa. On jo päätetty, että henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteella. Luottamusmiehillä on kuitenkin iso savotta edessään, kun lähdetään valmistelemaan siirtoja ja miettimään, mitä asioita sopimukseen kirjataan. Työnantajan vaihtuminen vaatii palvelussuhteiden harmonisointia esimerkiksi palkkojen ja muiden ehtojen osalta. On myös tärkeää turvata luottamusmiesten ajankäyttö alueellisissa valmisteluryhmissä. Ulkoistamista tapahtuu jo nyt, ja lääkäreitä siirretään julkiselta toimijalta yksityiselle sektorille. Lääkärien määrä yksityisellä puolella tulee todennäköisesti lisääntymään soten ja osakeyhtiöittämisen myötä, jonka vuoksi pitää arvioida työehtosopimuksen tarpeellisuutta yksityissektorilla.

- Tulevat organisaatiouudistukset vaativat terveysalan asiantuntemusta. Lääkäreitä tarvitaankin uusien organisaatioiden johtotehtäviin, Lindholm muistuttaa. 

Kati Lehtonen

Lakimies

- Merkittävin teema on sote-uudistuksen vaikutus yksityissektoriin: miten potilaan valinnanvapaus tulee toteutumaan ja minkälainen on tulevaisuuden yksityissektori. Tähän kokonaisuuteen liittyy olennaisesti käynnissä oleva uuden yksityisen terveydenhuollon lakiuudistus. Vuonna 2016 voimaantuleva laki tulee muuttamaan muun muassa palveluntuottajan lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintiasioita. Lakiuudistuksen myötä täytyy myös päivittää liiton ja LPY:n vastaanottotoiminnan mallisopimukset ja muut asiakirjat. Näiden lisäksi sote-muutokseen liittyvät myös kysymykset sivutoimisesta ammatinharjoittamisesta ja mahdollisesta tarpeesta ryhtyä neuvottelemaan yksityissektorin työehtosopimuksia, lakimies Kati Lehtonen sanoo.

- Yksityiselle sektorille on viime vuosina tullut paljon uudenlaisia toimintamuotoja ja -malleja. Monet asiat vaativat toimenpiteitä ja myös yhteistyötä eri viranomaistahojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tuleminen toimialalle sekä Verohallinnon terveydenhuoltoalaan kohdistuva kiinnostus, yksityisen sektorin toimijoihin kohdistuneet verotarkastukset ja aktivoituminen arvonlisäverolinjauksissa vaativat seurantaa ja valppautta edunvalvonnalta. Myös e-arkisto ja reseptijärjestelmään liittyvät asiat ovat edelleen ajankohtaisia asioita. Kaikille lääkäreille tulee mahdollisuus käyttää sähköisten reseptien kirjoittamiseen Kelan toteuttamaa Kelain-palvelua, jonka käytettävyyden kehittämisessä Lääkäriliitto on mukana.

- Yksityissektorin osalta keskeistä on viime vuonna valmistuneen lääkärin ammatillisen autonomian turvaamista selvittävän hankkeen jatkotoimenpiteet. Samoin viime vuonna uudistetut lääkäreitä ja lääkärinpalveluita koskevat markkinointiohjeet ja markkinoinnin valvonta tuovat uusia haasteita, Lehtonen lisää.

Hannele Pöyry

Lakimies

- Yksi keskeisimpiä alkaneen vuoden teemoja on potilasvakuutus. Lääkäriliitto on ollut aikanaan aktiivisesti luomassa Suomeen potilasvakuutusjärjestelmää. Nyt potilasvakuutusta ollaan uudistamassa ja STM:n työryhmätyö sen johdosta jatkuu. Toimin STM:n työryhmässä liiton edustajana. Liiton tavoitteena on lääkärin oikeusturvan parantaminen potilaan etua sivuuttamatta. Luonnollisesti sote-ratkaisut on huomioitava potilasvakuutuksen uudistuksessa. Haasteena ovat muun muassa potilasvakuutusjärjestelmään kohdistuvat rahoituspaineet sekä maksujen kohdentuminen, oikeasuhteisuus ja kohtuullisuus. Samalla seuraamme liitossa tiiviisti liiton potilasvakuutuksen toimivuutta jäsenille sekä vakuutuksen maksukehitystä, lakimies Hannele Pöyry kertoo.

- Toiseksi keskeiseksi asiaksi nostan lääkärien ammatillisen valvonnan. Valvonnassa ja potilasturvallisuuden edistämisessä korostetaan yhä enemmän toimipaikkojen omavalvonnan ensisijaisuutta suhteessa viranomaisiin, AVIin ja Valviraan. Muun muassa työnantajan ja lääkäriasemien toimivallan rajoista, menettelystä sekä sen tasapuolisuudesta ja objektiivisuudesta tulee yhä enemmän kyselyitä. Kyselyitä tulee niin esimies- kuin työntekijäasemassa olevilta lääkäreiltä, luottamusmiehiltä ja ammatinharjoittajilta. Valitettavan usein taustalla saattaa myös olla moniulotteisia työyhteisöristiriitoja, jotka pitää käsitellä omana prosessinaan. Nyt voisikin olla hyvä hetki ottaa liiton kollegiaalisuusohjeet aktiivisesti käyttöön kaikilla työpaikoilla - niitä noudattamalla pärjää jo hienosti!

- Kolmantena voisi mainita vielä eläkeuudistuksen, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa. On todennäköistä, että eläkkeisiin liittyvät jäsenkyselyt lisääntyvät viimeistään loppuvuodesta, Pöyry päättää.