Nettiterapiat ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi saada mielenterveyspotilaita hoidon piiriin. Viime vuonna lähetteitä tehtiin lähes 18 000, kertoo tässä numerossamme ilmestyvä artikkeli.

Päälle tulevat oma-aloitteisesti terapioihin hakeutuneet.

Kun suosio jatkuvasti kasvaa, jokaisen lääkärin on syytä tarkistaa asennoitumistaan. Verkon yli pienellä henkilökohtaisella kontaktilla tapahtuva hoitomuoto voi tuntua tehottomalta, mutta tiede on osoittanut toista.

Tiede kertoo myös, että jos lääkäri katsoo hoidon tehokkaaksi, se toimii paremmin.

Nettiterapiaan kannattaa siis uskoa.

Sen ydintä on nimittäin motivaatio. Potilaalta kuluu tehtäviin pari tuntia viikossa muutaman kuukauden ajan. Lisäksi pitää olla valmis haastamaan omaa toimintaansa ja ajatuksiaan.

Jos lääkäri väheksyy nettiterapiaa ja pitää sitä kaatoluokkana, homma ei toimi.

Nettiterapioiden valikoima on ilahduttavasti laajentunut. Ensi vuodelle on tulossa kolme uutta terapiaa.

Erityistä suosiota on kerännyt ADHD:n nettiterapia. Lokakuun loppuun mennessä lähetteen oli saanut yli 1 500 potilasta.

Ylilääkäri Jan Schugk kertoi Lääkärilehden verkkokommentissaan (1), että hoidossa käytetyistä stimulanteista metyylifenidaatti on jo lapsille ja nuorille yleisimmin määrättyjen lääkeaineiden kymmenen kärjessä.

”Monimutkaisia tilanteita yritetään pelkistää yksinkertaiseksi tarkkaavaisuushäiriön diagnoosiksi – jota mielellään hoidetaan lääkkeillä”, Schugk kirjoitti.

Monissa muissakaan häiriöissä nykyinen hoitojärjestelmä ei kykene vastaamaan kysynnän kasvuun.

Nettiterapiat voivat olla keino purkaa tilannetta. Kunhan pidetään huoli, etteivät ne johda tyystin henkilökohtaisen kontaktin puuttumiseen eivätkä katkaise jatkuvuutta. Eivätkä siihen, että muusta hoidosta paremmin hyötyvä ohjautuu väärin.

Petteri Orpon hallitus on kirjannut ohjelmaansa aikeen nopeuttaa ja parantaa mielenterveyspalveluihin pääsyä (2). Pohjana se aikoo käyttää Terapiat etulinjaan -hankkeen kokemuksia.

Terapiat etulinjaan -mallia on toisaalta arvosteltu (3).

Arvostelijoiden mielestä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että verkkoterapia ja omahoito vähentäisivät merkittävästi psykiatrisen hoidon tarvetta ja vaikeampia mielenterveysongelmia.

Näin voi olla.

Mutta olennaista on kokonaisuus. Järjestelmä on tukkeutunut kaikilla tasoilla: peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja Kelan kuntoutuspsykoterapiassa.

Painopistettä on siksi järkevää siirtää nopeasti alkaviin ja digitaalisesti tuettuihin hoitoihin. Varhainen ja nopea hoito voi ehkäistä ongelmien monimutkaistumista ja erikoissairaanhoidon tarvetta.

Nettiterapiat on todistettu vaikuttaviksi (4). Oikein kohdennettuina ne säästävät ammattilaisten työvoimaa. Jos sitä saadaan suunnattua aiempaa paremmin vakavien mielenterveyden häiriöiden hoitoon, kaikki hyötyvät.

Lähetteen Mielenterveystaloon voi tehdä kuka tahansa lääkäri. Potilaalle palvelu on maksutonta.