Kasvispainotteisempi ruokavalio ei vaaranna luuston terveyttä
Helsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että punaisen lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla takasi ruokavaliossa riittävän aminohappojen saannin.
Punaisen ja prosessoidun lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa planetaarisessa ruokavaliossa suositellulle tasolle lisäämällä tilalle Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua on proteiiniravitsemuksen kannalta turvallista. Myöskään luuston terveys ei tällaisella ruokavaliomuutoksella vaarannu.
Helsingin yliopiston Papumies-tutkimuksessa 102 suomalaista miestä noudatti kuuden viikon ajan tutkimusruokavaliota.
Ensimmäinen ryhmä söi 760 grammaa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Määrä vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta.
Toinen ryhmä söi palkokasvipohjaisia elintarvikkeita, jotka vastasivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Lisäksi he söivät planetaarisen ruokavalion suosituksen ylärajan verran punaista ja prosessoitua lihaa viikossa (200 grammaa eli viisi prosenttia proteiinin kokonaissaannista).
Tutkijat eivät havainneet luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa eroja ruokavalioryhmien välillä. Myöskään kalsiumin tai D-vitamiinin saannit eivät eronneet ryhmien välillä. Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaista molemmissa ryhmissä.
Kasvispainotteisemmat ruokavaliot ovat yhä suositumpia, ja myös äskettäin päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista.
