Makeisvero ohjaa kulutusta vain, jos löytyy terveellisempi vaihtoehto
Virvoitusjuomissa sokerittomien juomien kulutus kasvoi veromuutoksen myötä.
Makeisvero ja sitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusraportista.
Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaasti sokerittomiin juomiin, joiden vero pysyi ennallaan.
Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön 2011 makeisille, jäätelölle ja virvoitusjuomille. Veroa korotettiin vuoden 2012 alussa. Makeisveron kohteena olevien tuotteiden kulutus ei kuitenkaan vähentynyt.
Vuonna 2014 makeisveroa korotettiin sokerisille virvoitusjuomille, mutta jätettiin sokerittomien virvoitusjuomien vero ennalleen.
Seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.
Pitäisi olla korvaava tuote
Tutkimusraporttiin sisältyvästä kirjallisuuskatsauksesta ilmenee, että kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on erittäin tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
– Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen tiedotteessa .
