Sote-alan ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan
Tavoitteena on muun muassa entistä joustavampi työnjako.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistynyt.
Säädösmuutoksilla tähdätään alan henkilöstövajeen ratkaisemiseen muun muassa arvioimalla ammattien sääntelyn tarvetta ja mahdollisuuksia henkilöstön joustavaan työnjakoon.
Tarkoituksena on, että entistä harvempi ammattiryhmä olisi joustamattoman sääntelyn piirissä. Sääntelyn piirissä olevalla ammatilla tarkoitetaan sellaista ammattia ja tehtäviä, johon lain perusteella vaaditaan tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.
Jatkossa säänneltäisiin vain niitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja ja tehtäviä, joissa sääntely on välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
– Moderni moniammatillinen toiminta edellyttää sääntelyä, joka mahdollistaa eri ammattiryhmien työskentelyn asiakkaan tai potilaan tarpeita vastaavaksi ja niihin mukautuen. Sääntelyn täytyy sisältää riittävästi joustavuutta, jotta tämä toteutuu, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön asiakkaat ja henkilöstö -yksikön johtaja Jaska Siikavirta tiedotteessa .
Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että ammattihenkilöt työskentelisivät myös toistensa tehtävissä, jos heidän osaamisensa on riittävää.
Muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneiden työpanosta pitäisi pystyä käyttämään joustavasti, jotta ammattihenkilöstö voi keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön.
– Useimpien sote-alan ammattiryhmien työhön on kertynyt sellaista, jota voivat tehdä myös henkilöt, jotka eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Puhtaanapito-, ravitsemus-, logistiikka- ja sihteerityön ammattilaiset pystyisivät jo nykyisin nykyistä enemmän tekemään tehtäviä, joita ainakin osittain tekevät sote-ammattihenkilöt, Siikavirta sanoo.
Ammattihenkilöitä koskevat säädösmuutokset ovat osa käynnissä olevaa Hyvän työn ohjelmaa. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa vuonna 2025.
