Väkivaltaisille psyykkisesti sairaille lapsille ja nuorille halutaan oma hoitoyksikkö

Psykiatrisissa sairaaloissa vastaan tulee joka vuosi muutama lapsi tai nuori, jonka hoidossa on suuria vaikeuksia. Hän on psykoosissa tai sairastunut huumausaineista ja käyttäytyy erittäin väkivaltaisesti sekä itseään että muita kohtaan. Hänelle on vaikea löytää oikeaa hoitopaikkaa.

Ulla Järvi

Kansliapäällikkö Markku Lehto: Kaikkiaan 1990-luvulla on mennyt paremmin kuin pelättiin

- Kaikkiaan on terveyspalvelujen osalta viime vuosina mennyt paremmin kuin 1990-luvun alussa pelättiin. Silloin tuntui, että maailma kaatuu niskaan ja kaikki luhistuu. Mutta palvelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisen hyvinä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

Peijaksen sairaalan etäpoliklinikan vaikutukset alueelliseen hoitoprosessiin

Peijaksen sairaanhoitoalueen tietojärjestelmä on ensimmäisiä sähköisiä hoitoketjusovelluksia terveydenhuollossa. Verkottumisen väylänä palvelee erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö, jonka integraatioalustana toimii sähköinen lähetejärjestelmä. Siinä voidaan siirtää perinteistä lähetetekstiä ja laboratoriotuloksia, mutta laajemmassa mielessä myös kuvantamistuotteita ja videokuvaa. Lähetejärjestelmä muodostaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa sitovan yhteyden ja luo mahdollisuuden toimintaprosessien kehittämiseen sekä uusimuotoisten palveluiden käyttöön.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman, Christer Carlson, Pertti Viikinkoski

Lääkäri väkivallan kohteena - lainopillisia näkökulmia

Tarkasteltaessa lainopillisesta näkökulmasta lääkäriin kohdistuvaa väkivaltaa tulee käsiteltäväksi toisaalta väkivallan käyttäjän menettelyn oikeudellinen arviointi ja toisaalta sen arviointi, minkälaisia hyväksyttäviä keinoja on käytettävissä torjuttaessa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja kiinniotettaessa väkivaltaan syyllistynyttä. Väkivaltakäsitteellä ei ole Suomen rikoslainsäädännössä tarkkarajaista määritelmää, vaikka sitä käytetään useassa lainkohdassa. Usein väkivallan käytön rinnalla puhutaan laissa myös väkivallalla uhkaamisesta.

Martti Majanen

Porvoolainen sai valita omalääkärinsä

Maassamme ollaan pikkuhiljaa siirtymässä valtakunnan kattavaan omalääkäriperiaatteella toimivaan julkiseen perusterveydenhuoltomalliin. Siirtymisen kannustimena on ollut lääkärien vastaanotolle pääsyn helpottaminen. Kun jonot pitkittyvät, niin väestö hermostuu ja paineet järjestelmän toimivuuden parantamiseksi kasvavat. Omalääkärijärjestelmää soveltavien terveyskeskusten määrä on kasvanut jatkuvasti, ja 1.9.1999 myös Porvoon terveyskeskus liittyi joukkoon.

Pertti Soveri, Jukka Putro

Suun limakalvon reaktiot keliakiapotilailla

18.12.1999, Turun yliopisto

Hannu Lähteenoja

Apoptoosi ja sydän

18.12.1999, Turun yliopisto

Antti Saraste

Fosfolipaasi A2-entsyymin tehtävä bakteeri-infektioiden torjunnassa

18.12.1999, Turun yliopisto

Jukka Laine

Tyypin 1 diabetes ja soluvälitteinen immuunivaste enteroviruksia vastaan

7.1.2000, Turun yliopisto

Sirpa Juhela

Apolipoproteiini B:n periytyvä vaihtelu suomalaisilla

7.1.2000, Helsingin yliopisto

Marja Ilmonen

Yleisten rasvahäiriöiden familiaalisen kombinoidun hyperlipidemian ja hyperapobetalipoproteneimian ilmentyminen

14.1.2000, Turun yliopisto

Ilpo Nuotio

Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn

Lyhyesti: Virus liikeratakovettuma-taudissa

Otsikon tauti taitaa olla tunnetumpi lyhenteenä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Tauti aiheuttaa lihasten surkastumisen ja johtaa kuolemaan. Sen etiologia on tuntematon. Ranskalainen tutkijaryhmä on nyt löytänyt lähes 90 %:lta potilaista selkäytimestä enterovirusten RNA:ta. Verrokeista sitä löytyi vain noin 3 %:lta. RNA tyypittyi lähelle echovirus 7:n emäsjärjestystä. PCR-menetelmiin liittyy kontaminaation aiheuttama virheriski. Tämän tuloksen uskottavuutta lisää kuitenkin RNA:n löytyminen vain oikeista kohdista selkäydintä. Syy-seuraussuhde jää silti osoittamatta.

Heikki Arvilommi

Skitsofrenia, avohoito ja rikollisuus

Skitsofrenian hoidossa on kaikkialla maailmassa siirrytty laitoksista avohoitoon 1980-luvun puolenvälin jälkeen, myös Australian Victoriassa ja siellä on kannettu tutulta kuulostavaa huolta siitä, lisääntyykö rikollisuus yhteiskunnassa, sillä tähän sairauteenhan liittyy aggressiivisuutta ja siten rikollisuutta.

Robert Paul

Estrogeeni ei auta Alzheimerin taudissa

Postmenopausaalin estrogeenihoidon hyödyllisten verenkierto- ja luustovaikutusten ohella on viime vuosina tuotu esille sen suosiollisia vaikutuksia hermoston toimintaan, erityisesti muistiin. Tämän myötä on neuropatologisten tutkimusten, eläinkokeiden ja ihmistutkimustenkin perusteella otaksuttu, että estrogeenista voisi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa vuoden kestäneen estrogeenihoidon vaikutusta tutkittiin yli 60-vuotiailla lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla naisilla, osoitti kuitenkin kiistatta, ettei tästä hoidosta ole apua näille potilaille. Useilla, kansainvälisessä käytössä olevilla sairauden seurantamittareilla arvioitu potilaan tilan muutos oli vuoden kuluttua hoitoryhmissä sama tai huonompi kuin lumelääkkeellä hoidetuilla.

Pertti Kirkinen

Genomitutkimuksen hedelmiä rokotekehittelyssä

Monen mikrobin genomin rakenne on jo selvitetty. Tiedon hyödyntäminen sen sijaan vie oman aikansa. Ei kuitenkaan aina, sillä Science-lehden äskettäisessä numerossa julkaistiin B-meningokokin genomisekvenssi ja myöskin artikkeli sen pohjalta kehitetyistä rokote-ehdokkaista.

Heikki Arvilommi

Onko sikaloiden siisteyden parantamisesta hyötyä työntekijöille?

Työn sikaloissa tiedetään aiheuttavan monia ongelmia hajuhaitoista astmaoireisiin; selvää yhteyttä on todettu mm. kroonisen bronkiitin ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymiseen. Ongelman taustalla ovat lukuisat mikro-organismit sekä kaasut, kuten ammoniakki ja rikkidioksidi.

Hannu Puolijoki

Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat

Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla.

Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto