"Elämä on lyhyt, kannattaa lukea vain hyviä kirjoja" evästi Pekka meitä yhdellä viimeisistä tapaamisistamme. Pohdinnassa oli tuolloin, mikä on paras kotimainen romaani?

Lääkärin perusopintojen jälkeen Pekan ja Eva-Anitan kotiseuduksi tuli kaakonkulma. Sisätaudeille erikoistuminen tapahtui Kotkan keskussairaalassa ja Hyksin ykkösklinikassa. Työura jatkui Kymenlaakson keskussairaalassa ja sitten Kotkan kaupunginsairaaloiden apulaisylilääkärinä. Tässä vaiheessa perhe oli jo nelihenkinen.

Pekka oli armoitettu kouluttaja. Uuden apulaislääkärin, oli sitten kesäkandi tai erikoistuva, tietotaso selvitettiin ensin. Tulokkaalle napsahteli sairauskertomusta, ekg-nauhoja, labratoriolehtiä ja odotettiin tutkimussuunnitelmaa, diagnoosi-ja hoitoehdotuksia. Myös potilaskierrot olivat jatkuvaa koulutustapahtumaa. Aina ei touhu ollut näin totista, väillä selviteltiin lapin miehen kuikkapaistin reseptiä tai teemaa Diogenes Moskovassa. Seuraava vaihe olikin päätoiminen opettajan pesti Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksella. Sitten taas klinikkaan, nyt Haminan sairaalaan. Eläkkeelle jäämisen jälkeen oli aikaa harrastuksille, vaeltamiselle, kirjallisuudelle, filatelialle.

Reservin lääkintäyliluutnantti Kiviniemi oli isänmaallinen mies. Kenttäsairaalan kertausharjoituksissa hän oli täysillä mukana aina päätöshetkien terävää analyysiä ja parannusehdotuksia myöten.

Lapin retkillä Pekka oli lyömätön eräopas. Vuosikymmenten aikana kertynyttä kokemusta rinkan tai ahkion kanssa tuntureilla vaeltamisesta hän jakoi mielellään vaelluskumppaneilleen. Tarkasti suunnitelluilla retkillä Pekalla oli mukana tunturikasvikuvasto, jossa oli merkinnät siitä, missä mikin kasvi oli aiemmin bongattu. Kasvien nimet tipahtelivat jotoksen aikana myös latinaksi.

Aiempien vaellusvuosien diaesityksistä saimme nähdä Sarekin louhikot, laajan Lapin maan tunturit.

Pekan ja Anin poikien menestyksestä liike-elämässä Pekka ei ylvästellyt. Itsekin ihmetellen hän totesi, ettei ollut tulevia tietojärjestelmävelhoja kertakaan onnistunut koulutehtävien äärestä yllättämään.

Toiveikkaasti sopimamme seuraava tapaaminen ei enää toteutunut, sairauskohtaus katkaisi kollegamme elämänlangan. Jäämme kaipaamaan keskusteluja, joita ryydittivät Pekan terävä äly ja viiltävä sarkasmi.