Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e48420, www.laakarilehti.fi/e48420

Trumpia sai arvioida tutkimatta, näkee Jyrki Korkeila

Vaakakupissa painaa myös se, että kyseessä on ydinaseiden laukaisusta päättävä suurvallan johtaja.

Anne Seppänen

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ymmärtää hyvin, miksi joukko amerikkalaisia lääkäreitä vaatii presidentti Donald Trumpin erottamista virastaan lääketieteellisistä syistä.

– En lähde sitä tuomitsemaan, Korkeila sanoo.

36 yhdysvaltalaista lääkäriä vaatii presidentti Trumpin erottamista virastaan.

30. huhtikuuta julkaistun lausunnon allekirjoittajat ovat neurologeja, oikeuspsykiatreja, yleispsykiatreja ja muita ammattilaisia, joilla on kokemusta kognitiivisten häiriöiden diagnosoinnista, sekä potilaan itselleen ja muille aiheuttaman vaaran arvioinnista.

Monet allekirjoittajista ovat lääketieteen tohtoreita ja professoreja. He kannattavat sekä konservatiivisia että liberaaleja ideologioita ja ovat taustaltaan sekä republikaaneja että demokraatteja.

Lääkärit toteavat, että Trumpin mielenterveyden epävakaus yhdistettynä hänen rajoittamattomaan oikeuteensa laukaista ydinaseita, tekee hänestä vaaran koko maailman turvallisuudelle.

He eivät kuitenkaan ole itse tutkineet Trumpia, vaan heidän käsityksensä perustuvat mediatietoihin.

Perustuu APA:n eettiseen ohjeeseen

Yhdysvalloissa psykiatrit eivät tavallisesti spekuloi sellaisten julkisuuden henkilöiden mielenterveydellä, joita he eivät ole itse tutkineet. Tämä perustuu Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen (APA) eettiseen ohjeeseen, niin sanottu Goldwater-sääntöön, joka otettiin käyttöön vuonna 1973.

Säännön taustalla on vuoden 1964 presidentinvaali, jossa Barry Goldwater haastoi Lyndon B. Johnsonin, ja Goldwateriin liittyvä lehtijuttu.

– Joukko psykoanalyytikkoja ja psykiatreja kommentoi Goldwateria ja väitti häntä vaaralliseksi. Heidän mukaansa hänellä on todennäköisesti ollut ankara ja rankaiseva isä, ja hänellä on latenttia homoseksuaalisuutta, johon liittyy aggressiivisuutta. Mitään sairautta ei epäilty, vaan kyseessä oli ihan spekulatiivinen juttu. Goldwater ei käyttäytynyt poikkeavasti missään tilanteessa, Korkeila kertoo.

Goldwater haastoi lehden oikeuteen kunnianloukkauksesta ja voitti.

Ehkä jopa velvollisuus kommentoida?

Nyt Trumpia koskevan keskustelun yhteydessä on tuotu esille näkemyksiä, joiden mukaan Goldwater-sääntöä on tulkittu liian tiukasti, mikä on johtanut mediapimentoon. Tästä kertoo ainakin BMJ.

Korkeila on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että amerikkalaislääkärien lausunto perustuu Trumpin käytöksen observointiin.

– Ei aina ole niin, että potilas täytyy henkilökohtaisesti tavata, jotta voi sanoa, että kyseessä on jokin tila. Tämmöistä tapahtuu ihan arjessa: ylilääkäri saattaa kommentoida erikoistuvan lääkärin kertomuksen perusteella, mistä todennäköisesti on kyse. Myös tapausseminaareissa käsitellään potilastapauksia ja pohditaan, mistä todennäköisesti on kyse, hän toteaa.

Korkeila muistuttaa, että edelleenkään lääkäri ei saa matalalla kynnyksellä ryhtyä kommentoimaan julkisuudessa olevan henkilön terveydentilaa. Hän näkee asiassa kaksi eettistä puolta.

– Vähäisillä perusteilla tai johonkin spekulaatioon perustuen ei pidä kommentoida, eikä yleensä muutenkaan. Mutta Trumpin toiminta on kummallista ja ymmärrän hyvin, että tämmöistä huolta on esitetty. Asiassa on myös se puoli, että onko lääkäreillä velvollisuus esittää huolensa julkisesti, kun kyseessä on kuitenkin suurvallan johtaja, jolla on mahdollisuus laukaista ydinaseita?

Lue lisää: Diagnoosia ei voi tehdä valokuvan perusteella edes Putinista

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030