Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämien kattamiselle
Lääkärilehden selvitys näyttää, miten alueet jakautuvat. Kolme uutta aluetta joutuu arviointimenettelyyn.
Enemmistö hyvinvointialueista hakee tai aikoo hakea pisintä mahdollista lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, käy ilmi Lääkärilehden työryhmän selvityksestä.
Kesäkuun puoliväliin mennessä kerättyjen tietojen mukaan ainakin yhdeksän aluetta tavoittelee pidennystä vuoteen 2029 saakka. Vuoden verran lisäaikaa hakevat Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.
Toukokuussa hyväksytty lakimuutos mahdollistaa alueille vanhojen alijäämien kattamisen alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Valtiovarainministeriö päättää aluekohtaisesti uudesta määräajasta vuoteen 2027, 2028 tai 2029 saakka. Kuudella alueella aikataulun määrää arviointimenettely.
Helsinki, Vantaa ja Kerava, Länsi-Uusimaa sekä Pirkanmaa eivät hae lisäaikaa. Ne ovat kuitenkin vähemmistössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sote-osaston ylijohtajan Piia Aarnisalon mielestä laaja lisäajan hakeminen on positiivinen merkki.
– Se kertoo siitä, minkä me näemmekin, että talouden suunta on hyvin monilla alueilla saatu kääntymään paremmaksi. Alijäämää on kertynyt vähemmän tai ei ollenkaan, hän sanoo.
Hänen mukaansa lisäajan hakeminen heijastaa myös alueiden uskoa siihen, että myönteinen talouskehitys jatkuu.
Aarnisalo pitää pidennystä hyvänä mahdollisuutena. Ilman sitä moni alue olisi ollut hänen mukaansa vaarassa ajautua arviointimenettelyyn.
Etelä-Karjala arviointimenettelyyn – ”Ongelma on rahoitus”
Valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ei usko, että menettelystä olisi ratkaisevaa hyötyä alueen taloustilanteeseen. Hänen mukaansa Etelä-Karjalan ongelma ei ole päätöksenteossa tai toimeenpanossa, vaan alimittaisessa rahoituksessa.
– Suurin ongelma on se, että saamme 1 000–1 200 euroa vähemmän rahoitusta asukasta kohden kuin ympäröivät itäisen Suomen alueet. Samaan väestömme on Suomen toiseksi vanhin ja palvelutarve kasvaa, Leskinen sanoo.
Hän muistuttaa, että alue on toteuttanut vuoden aikana mittavia sopeutustoimia: henkilöstöä on vähennetty seitsemän prosenttia, vuodepaikoista suljettu 30 prosenttia sekä kotiutettu mittavasti ostopalveluja ja vuokratyövoimaa.
Silti noin 84 miljoonan euron kertyneitä alijäämiä ei saada katettua määräajassa, eikä edes lisäajan turvin.
Leskisen mielestä arviointimenettelyn isoin puute on, ettei siinä tarkastella lainkaan rahoituspohjan oikeellisuutta. Hän suhtautuu menettelyyn kuitenkin avoimin mielin ja toivoo sen tuovan näkyviksi sote-rahoitusjärjestelmän vinoumat.
– Totta kai läpivalaisimme palveluitamme ja toimintojamme ja käymme läpi, mitä vielä voisimme tehdä.
Henkilöstölle hän ei näe syytä huoleen.
– Meillä on hyvä muutosohjelma, ja henkilökunta on tehnyt hyvää työtä. Näytöt ovat olemassa.
