Lääkäreitä pitäisi kouluttaa puhumaan ylipainosta
Suurin osa SuomiAreenan yleisöstä ei tiennyt, mistä lähtisi hakemaan ylipainon hoitoon apua.
Pitäisikö lihavuus ratkaista yhteiskunnallisesti vai omin avuin?
Jos haluat apua ylipainoon, tiedätkö mistä hakea apua?
Ensimmäisen kysymyksen kohdalla SuomiAreenan yleisö oli harvinaisen yksimielinen: lihavuuden hoito kuuluu yhteiskunnan vastuulle.
Toisen kysymyksen kohdalla tulikin sitten hajontaa. Läheskään kaikki eivät tienneet, mistä lähtisivät hakemaan ylipainon hoitoon apua.
Porissa keskusteltiin keskiviikkona siitä, miten lihavuuskehityksen suunta muutetaan. Suomi on nimittäin Euroopan lihavuustilastojen kärkisijoilla.
Professori Kirsi Pietiläinen toi tilaisuuden alkutervehdyksessään esiin sen, miten potilaan ylipainosta keskusteleminen voi olla etenkin nuorelle lääkärille haastavaa.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) totesi, että lääkäreitä pitäisikin kouluttaa puhumaan ylipainosta.
– Tarvitsemme terveydenhuollossa arvostavaa ja ratkaisukeskeistä vastaanottoa, jotta ihminen uskaltaa hakeutua puhumaan asiasta terveydenhuoltoon. Asennemuutosta tarvitaan edelleen.
Hankejohtaja Sanna Vauranojan (kesk.) mukaan lääkärit voisivat ottaa potilaan kanssa puheeksi kolme asiaa: päihteet, unen määrän ja ravitsemuksen.
– Silloin ylipaino ei olisi niin alleviivattua. Ja tarpeen tullen potilaalle ohjataan moniammatillista apua ja hyödynnetään esimerkiksi digihoitopolkuja ja elintapaohjausta.
Omalääkärin lisäksi myös muut ammattilaiset mukaan
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Shawn Huff sanoi uskovansa, että Helsingissäkin käyttöön otettu omalääkärimalli tulee helpottamaan ylipainoon puuttumista.
– Kun terveydenhuollossa on tuttu ihminen, hän osaa myös tehdä oikeita ratkaisuja. Ratkaisujen pitää olla yksilöllisiä, koska jokaisen arki on erilainen.
Kansanedustaja Lotta Hamari (sdp) puolestaan totesi, että terveyskeskuksessa pitää osata ohjata potilaita muillekin hoitotyön ammattilaisille.
– Digitaalisia ratkaisuja tarvitaan, koska kaikkia potilaita ei voi tavata henkilökohtaisesti.
Hamari viittasi Oulun yliopistossa kehitettyyn Onnikkaan eli digitaaliseen elintapaohjausmenetelmään.
Kaikki lihavuuslääkkeet korvattaviksi?
Panelisteilta kysyttiin myös, pitäisikö kaikki lihavuuslääkkeet olla Kela-korvauksen piirissä.
Sari Sarkomaa ei sulkisi mahdollisuutta pois.
– Useissa Pohjoismaissahan lihavuutta ei edes katsota sairaudeksi, eikä siihen ole korvattavia lääkkeitä.
Lotta Hamari totesi, että pitkäaikainen lihavuus on pitkäaikaissairaus, johon pitää saada hoitoa.
– Ihan samoin korvataan muitakin pitkäaikaissairauksien lääkkeitä. Jos lääkäri katsoo lääkityksen tarpeelliseksi, niin se pitäisi korvata julkisista varoista. Samoin lihavuusleikkaukset ovat yksi vaihtoehto.
Sanna Vauranoja oli maltillisempi.
– On aika uhkarohkeaa sanoa tähän kyllä tai ei. Puhun paljon vaikuttavuudesta, joten tässäkin pitäisi rakentaa tarkkaan hoitopolku, jossa vaikuttavuutta tutkittaisiin.
Shawn Huff ennusti, että lihavuuslääkkeiden korvattavuus toisi pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle säästöjä.
– Mutta onko tämä yhteiskunnallisesti sellainen asia, jota haluamme edistää?
Ylipainoa pitää hoitaa myös työterveydessä
Yleisö ja panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että lihavuuden hoito kuuluu myös työnantajalle, ja ylipainoa pitäisi hoitaa työterveydessä.
Lopuksi vielä hallituksen toimet. Mitä hallitus voisi panelistien mielestä tehdä ylipainon ehkäisemiseksi?
Lihavuuden hoito pitää lisätä hallitusohjelmaan ja omalääkärimallia pitää edistää.
Elintarviketeollisuudelle pitää säätää laaja verotus, jotta se tuottaisi terveellisempiä vaihtoehtoja.
Terveydenhuollon ja työterveyden välistä yhteistyötä on lisättävä ja kahden viikon hoitotakuu sekä pyöräilyetu on palautettava.
