Keskussairaaloita on kehitettävä

Erikoislääkäripula on vienyt keskussairaalat kasvavaan kriisiin ja vajaamiehityksen takia joidenkin potilasryhmien hoito on siirretty toisaalle. Onkologia on hyvä esimerkki tästä. Pian asuinpaikka ja onkologitilanne määräävät syöpäpotilaiden hoitoa.

Antti Jekunen

Lapset on huomioitava nykyistä paremmin

Lapsen asema suomalaisessa terveydenhuollossa on paikoin erinomainen, paikoin tyydyttävä ja monin kohdin huolestuttava. Sosiaali- ja terveysuudistuksen vaikeudet kärjistävät tilannetta edelleen. Lasten terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulisi tunnustaa erityiskysymykseksi.

Jari Petäjä, Jussi Mertsola

Polypilleri - rokotus valtimotauteja vastaan?

Valtimotauteja tehokkaasti ehkäisevä yhdistelmälääke Polypill ei ole lähtenyt toivottuun lentoon (1). Lääketieteelliset perustelut polypillerille ovat kuitenkin hyvät. Potilaalle polypilleri olisi vitamiinivalmisteita vaikuttavampi ja todennäköisesti halvempi vaihtoehto.

Timo Strandberg, Tiina Huusko

Miten sairaala lopetetaan - ei koskaan enää näin

Reumasäätiön sairaalan alasajosta keväällä 2010 on keskusteltu hämmästyttävän vähän. Yhteiskunnallisen terveydenhuoltolaitoksen konkurssi toteutettiin kuin yksityisen konepajan. Tapahtuma tulisi analysoida, sillä näitä virheitä ei saa toistaa.

Markku Kauppi

Synnytyspelon hoitokäytännöissä on vielä eroja

Synnytyspelon hoitokäytännöt eivät ole vakiintuneet. Vaihtelua on sekä diagnoosin kirjaamisessa, tarjolla olevan tuen määrässä että lopputuloksessa. Jossakin sairaalassa vain joka viides synnytyspelkopotilas synnytti keisarileikkauksella, toisessa taas kaikki.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe, Mika Gissler

Päivänvaloa taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamiseen Suomessakin

Lääketeollisuus kaavailee Suomeen lääkärien taloudelliset sidonnaisuudet osoittavaa rekisteriä. Mallia on otettu Yhdysvalloista, mutta vain osittain. Vaikka ehdotus on askel oikeaan suuntaan, se ei vastaa Sunshine Actin nimenomaista tarkoitusta ja henkeä.

Janne Leinonen, Teppo Järvinen

Fukushiman psykososiaaliset vaikutukset vasta selviämässä

Fukushiman onnettomuudesta ei näytä aiheutuvan väestölle suoranaisia säteilyyn liittyviä terveyshaittoja. Tiedottamiselle ja luotettavalle tiedolle on kuitenkin tarvetta, sillä onnettomuuden psykososiaaliset vaikutukset ovat huomattavia.

Sisko Salomaa, Eeva Salminen, Anssi Auvinen

DSM-5 - paljon melua tyhjästä?

”Psykiatrien raamattu” DSM-5 tuomittiin jo ennen julkistamistaan epäpäteväksi ja lääketeollisuuden intressejä tukevaksi. Uusi versio ei kuitenkaan poikkea oleellisesti aiemmista. Myös luokituksen suhdetta teollisuuteen voi arvioida monesta näkökulmasta.

Jyrki Korkeila

MS-tautia sairastava nuori on huomioitava kokonaisuutena

Potilas-lääkärisuhteen merkitys korostuu MS-tautiin sairastuneiden potilaiden haastatteluissa. Potilaiden biomedisiinisen hoidon ulkopuolinen elämä tulisi huomioida entistä paremmin suunniteltaessa hoitoa ja kuntoutusta.

Suvi-Maaria Niemi, Maija Haanpää, Mika Ala-Kauhaluoma, Eila Sundman

Ymmärrystä vai tietoa?

Mitä on tiede - pirstaleista ja vaikeasti hallittavaa tietoa? Tieteelle ominainen yksipuolistuminen ilmenee esimerkiksi medikalisaatiossa, jossa kaikki inhimillisen elämän kriisit tai merkitystyhjiöt muunnetaan sairauksiksi. Kokonaisvaltaista tarkastelua tarvitaan taas.

Mirja Hartimo

Organisaatioraadeista apu erikoissairaanhoidon kehittämiseen

Henkilöstö saa äänensä esiin uudistuksissa, kun käyttöön otetaan ohjatun keskustelun menetelmä, organisaatioraati. Vaasan keskussairaalassa raatia testattiin onkologian klinikan kehittämishankkeessa. Menettelystä voisi olla apua myös sote-uudistuksen muutosten toteuttamisessa.

Antti Jekunen, Pirkko Vartiainen, Harri Raisio, Juha Lindell, Tomi Niemi

Mikä on lääketieteen tarkoitus?

Elämän pidentäminen on tärkeää, mutta nykyistä enemmän painoa olisi annettava myös ihmisarvoisen elämän muille ulottuvuuksille. Toisenlaisen tavan lähestyä lääketieteen tarkoitusta tarjoaisi filosofisessa kirjallisuudessa paljon esiintynyt toimintavalmiuksiin nojautuva lähestymistapa.

Matti Häyry

Kehitysvammaisten raskauden ehkäisy ajan tasalle

Kehitysvammaisten tyttöjen raskauden ehkäisystä ja hygieniasta huolehdittaessa heidät usein altistetaan vaihdevuosia vastaavaan hormonaaliseen tilaan jopa jo 10-vuotiaina. Tämä tuntuu kohtuuttomalta. Kokemuksemme osoittavat, että hormonikierukka sopii ehkäisykeinoksi myös kehitysvammaiselle nuorelle.

Maria Arvio

Lääketieteen tabuista on hyvä keskustella

Kuoleman nopeuttaminen on tabu. Tällaisten tabujen hälventämiseksi olisi hyvä selvittää, mitä vastaavissa tilanteissa nyt tehdään. Lisäisikö toiminnan läpinäkyvämmäksi tekeminen potilasturvallisuutta?

Juha Hänninen

Ympäristöherkkyys - taistelua tuulimyllyjä vastaan?

Noseboilmiössä kielteiset odotukset tuottavat haitallisia terveysvaikutuksia. Tällaisesta ilmiöstä saattaa olla kyse, kun tuulivoimaloiden läheisyyteen liitetään mm. päänsärky- ja pahoinvointioireita. Terveydenhuollossa näiden potilaiden kohtaaminen vaatii ammattitaitoa.

Eeva Salminen

Trijodityroniini - apu vai vaara hypotyreoosin hoidossa?

Netissä keskustellaan uudesta sairaudesta, Wilsonin oireyhtymästä (ei tauti), jota ei löydy endokrinologisesta kirjallisuudesta. Oireyhtymä selittää lähes kaikki kuviteltavissa olevat oireet. Varoituksen sanat ovat tarpeen.

Matti J. Välimäki

Uskomushoitoja rajattava nykyistä tiukemmin

Uskomushoitoja koskevaa lainsäädäntöä on syytä kiirehtiä. Myös näiden hoitojen markkinointiin on kiinnitettävä huomiota. Yhden lääkärin kohdalle osuneet kaksi potilastapausta osoittavat, että psykoosi­potilaiden hoito luontaislääkkein voi johtaa katastrofaalisiin ­seurauksiin.

Hannu Lauerma

Nuorisopsykiatrinen avohoito toteutuu kohtalaisesti

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys on julkaissut erikoisalan laatusuosituksen. Toteutetusta laatuarviosta käy ilmi, että auttajat kohtaavat vain 60 % apua tarvitsevista nuorista. Laadultaan hoito sijoittuu hyvän ja tyydyttävän välille.

Kari Pylkkänen, Eila Laukkanen

Yleisälykkyys tuo terveyttä

Älykkyys on yksi fyysiseltä ja psyykkiseltä sairastavuudelta ­merkittävästi suojaavista riskitekijöistä. Yhteyksiä välittävien ­mekanismien tunnistaminen tuottaisi tärkeää tietoa mielenterveyden häiriöiden alkuperästä ja kehityksestä.

Markus Jokela

Viisi kovaa kaventajaa

Terveyden edistäminen saattaa paradoksaalisesti myös lisätä terveyseroja. Erojen kaventaminen vaatii taitoa ja tahtoa, ei juurikaan rahaa. Toteutuksessa pääsee alkuun viiden sinänsä yksinkertaisen keinon avulla.

Harri Vertio