T2T-manifesti tähtää nivelreuman parempaan hoitoon

Nivelreuman hoitotuloksissa on kansainvälisiä eroja. Treat to Target -manifesti esittää yleismaailmalliset ohjeet nivelreumapotilaan hoitoon ja seurantaan. Reumatologien on syytä tarkistaa, noudattaako sairauden hoito omalla alueella kansainvälisiä suosituksia.

Tuulikki Sokka

Riskinjakosopimukset yleistyvät lääkemarkkinoilla

Euroopan viranomaiset yrittävät hillitä kasvavia lääkekustannuksia riskinjakosopimuksilla. Niiden tuloksista ja vaikutuksista ei kuitenkaan ole tietoa. Kuka maksaa epävarmuudesta?

Hanna Koskinen, Ulla Tuominen, Jaana E. Martikainen

Masennus tulee yhteiskunnalle kalliiksi

Masennusdiagnoosien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kasvanut, ja menetettyjen työvuosien kustannukset ovat huomattavat. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten masennuksen lisääntyminen. Sen kustannukset voivat olla dramaattiset.

Fredrik Herse, Nadja Tamminen, Sirpa Rinta, Mia Bengtström, Eeva Reissell

Ravitsemuskeskustelu käy kuumana

Ravitsemuksesta julkisuudessa käytävän keskustelun tyyli - tai tyylittömyys - on varmasti suurin syy sille, että tutkijat ja viranomaiset eivät juurikaan osallistu keskusteluun. Parhaimmillaan keskustelu kuitenkin voisi haastaa tutkijan uusiin argumentteihin ja pois konsensusten suojasta.

Mikael Fogelholm

Mitä kuolema saa maksaa?

Kannattaako terveydenhuollon niukkenevia varoja sijoittaa kuoleviin potilaisiin? Turussa saattohoidon välittömiä hoitokustannuksia arvioitiin äskettäin kenties hoidon laadun kustannuksella. Suomi on kuolevien potilaiden oireiden ja muun kärsimyksen hoidon laadussa maailman paarialuokkaa.

Juha Hänninen

Kipeitä havaintoja vuodeosastolta

Kollegakunnan yläpuolelle ja sivustoille on rakennettu huolestuttavia hallinnon ja sairaanhoidon loistoimintoja. Hiljaiselle ja perustyytyväiselle potilaalle ne voivat olla fataaleja. Tarkastelin niitä vietettyäni ruusun takia pari viikkoa perustason akuutissa sairaanhoidossa.

Matti Raivio

Annetaanko sairausvakuutus-korvausten näivettyä?

Yksityislääkärikäynneistä maksettavat sairausvakuutuskorvaukset ovat pysyneet lähes muuttumattomina 15 vuoden ajan. Samaan aikaan julkisen terveydenhuollon menot ovat kaksinkertaistuneet. Mistä tämä johtuu?

Hennamari Mikkola, Timo Hujanen, Lauri Virta, Timo Maljanen

Onko lapsi heitetty pesuveden mukana?

Vaikka psykiatriassa on uusia, mielenkiintoisia käsityksiä ja menetelmiä, ei silti pidä hylätä psykoanalyyttisiä näkemyksiä siinä määrin kuin nykyisin näyttää innostuneesti tehdyn. Sigmund Freudin teoksissa on tietty määrä ideoita, joitten säilyttäminen on hyvin hyödyllistä. Ilman niitä psykiatria ontuu. Niitä voi välittömästi käyttää ja ne ovat helposti sovellettavissa käytännön kliinisessä työssä. Ne ovat lapsi, jonka poisheittäminen hyödyttömien käsitteiden mukana on vahinko, koska tuo lapsi voi tuoda arvokasta apua käytännön kliinisessä työssä.

Matti Romanov

Onko probiooteista apua suusairauksissa?

Terveysvaikutteiset bakteerit eli probiootit ovat hyödyllisiä ruuansulatuskanavan sairauksien ja allergioiden tukihoidossa. Probiootit ovat tavallisimmin ihmisperäisiä laktobasilleja ja bifidobakteereita, joita on iät ja ajat käytetty maidon hapattamisessa. Ajatus ihmisen mikrobikasvuston hyödyllisistä lajeista juontaa juurensa 1900-luvun alkuun. Elie Metchnikoff Pasteur-Instituutista esitti "hyvien" jogurttibasillien nauttimisen selittävän Bulgarian vuoristokansojen pitkäikäisyyden näiden bakteerien immunologiaa vahvistavan vaikutuksen takia. Metchnikoff sai Nobelin palkinnon vuonna 1908.

Jukka H. Meurman

Yhteiskuntarakenne estää tai mahdollistaa liikunnan

Arkiliikunnan tukeminen on lähes unohdettu, mutta tehokas tapa edistää fyysisesti aktiivista elämäntapaa. Arkiliikunnan mahdollistamiseksi yhteiskuntarakenteen kehitystä pitää muuttaa. Tätä viestiä pitäisi lääkärikunnankin mahdollisuuksien mukaan edistää.

Heikki Tuominen

Kelan lääkeseurannan löydökset huolestuttavat

Olet ehkä saanut Kelasta kirjeen, jossa pyydetään selvitystä määräämiesi lääkkeiden käytön perusteista. Useimmiten asia koskee potilasta ja kyse on Kelan rutiinista lääkkeiden käytön seurannassa. Huolestuttava ilmiö on terveydenhuollon henkilöstön merkittävä osuus potilaista. Kun lääkäri on kirjeen saajana, hän on sekä potilaan että ammattihenkilön asemassa.

Kyösti Haukipuro

D-vitamiinin saantia turvataan eri keinoin

Väestön D-vitamiinin saantia kasvatetaan Suomessa lisäämällä nestemäisiin maitotuotteisiin ja ravintorasvoihin enemmän D3-vitamiinia. Tällä viikolla julkaistiin D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus, joka yksinkertaistaa lasten ja nuorten D-vitamiinivalmisteiden käyttöä koskevia ohjeita.

Christel Lamberg-Allardt, Merja Kärkkäinen

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto unohtuu Haitissa

Haitin maanjäristysalueen ongelmat eivät vielä lopu: tulossa voi olla myös malaria- ja dengue-epidemiat. Kansalaisjärjestöjen työ näyttää nyt kohdistuvan koleran ehkäisemiseen, mutta mistään en löydä viitteitä muusta ennaltaehkäisevästä työstä.

Jari Vainio

Hyvä masennuksen hoito työterveyshuollossa edellyttää yhteistyötä

Masennuksen hoitoa työterveyshuollossa pitäisi tehostaa, koska masennus on keskeinen uhka työkyvylle. Kehittämishanke osoitti, että näyttöön perustuvan suosituksen jalkauttaminen onnistuu selkeiden käytännön työkalujen, yhteistyöstä sopimisen ja eri toimijoiden yhteisen koulutuksen avulla.

Katinka Tuisku, Matti Joensuu, Kirsi Ahola, Tapio Ropponen, Helena Rossi, Marianna Virtanen

Terveydenhuoltolaki siirtää väestön tarpeet sivuun

Terveydenhuollon yhteys lähiyhteisöihin ei ole enää tiivis ja uusi terveydenhuoltolaki voi katkaista sen lähes täysin. En ole löytänyt maailmalta sellaista terveyspolitiikan esimerkkiä, joka rohkaisisi etenemään tähän suuntaan. Riskit sen sijaan ovat suuret.

Matti Rimpelä

Milloin liikunta on pakkomielle?

Aktiiviurheilija voi ajaa itsensä liialla harjoittelulla pahaan ylikuormitustilaan, mutta niin voi käydä myös kuntoilijalle. Pakonomaisen liikuntakäyttäytymisen esiintyvyydestä ei ole luotettavia tietoja, mutta luultavasti sitä esiintyy lievässä muodossa runsaastikin.

Arja Uusitalo

Tapaturmien korvausjärjestelmä pitää muuttaa

Miksi liikenne- ja työtapaturmissa tapahtunut terveyden menetys korvataan muita syitä paremmin? Kun voittoa tavoittelevat yhtiöt vastaavat ihmisen terveydentilasta ja työkyvystä, syntyy konflikteja. Vammautuneiden taistelua oikeuksiensa puolesta on surullista seurata.

Olli Tenovuo

Uusi terveydenhuoltolaki vaatii avointa tiedottamista

Potilas voi kohta valita hoitopaikkansa nykyistä vapaammin. Valinnan pohjaksi pitää saada tietoa. Julkinen sektori ei ole tottunut tiedottamaan ja markkinoimaan avoimesti, mutta asennemuutos on nyt tarpeen. Ongelmistakaan ei voi vaieta.

Helena Tuorila

Tiede pohjaksi keskustelulle elintarvikkeiden terveysvaikutuksista

Elintarvikkeiden terveysvaikutteisuuden määrittelemiseen tarvittavaa lainsäädäntöä luodaan parhaillaan. Kuluttajan näkökulmasta säädökset, suositukset, markkinointi ja tutkimustulokset vaikuttavat viidakolta. Pitäisikö lääkäreiden ottaa aktiivisempi rooli?

Kirsi Laitinen, Jukka Kaitaranta, Sari Mäkelä

Rahoitus mallillaan?

Vaalien läheisyys lämmittää terveyspoliittista keskusteluilmastoa. Nykyisen rahoitusmallin rinnalle on nostettu vaihtoehtoja: Lääkäriliiton Altera-malli vuodelta 1999, Stakesin tutkijoiden aiempi Unelma-malli, Kelan terveysrahasto ja Sitran malli (1,2,3,4). Teoriassa vaihtoehdot tuntuvat loogisilta, mutta niiden toimivuudesta käytännössä ei ole käsitystä. Nykymalli näyttää toimivan käytännössä, mutta teoriassa sitä ei kukaan saa toimimaan.

Mikko Nenonen