Lapsen ja perheen laaja hyvinvointiarvio vähentäisi katastrofien vaaraa

Lapsen ja hänen perheensä pitäisi päästä määräaikaiseen hyvinvointiarvioon neljä kertaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Arvio tulisi tehdä hallinnonalojen ja ammattiryhmien yhteistyönä. Olennaista on myös huomata, että opiskeluhuolto on lasten ja nuorten työsuojelua ja työterveyshuoltoa, ja siksi siitä pitäisi säätää eri hallinnonalat ja muut toimijat yhdistävä opiskeluhuoltolaki.

Matti Rimpelä

Pitääkö viitearvoissa pyrkiä suunnilleen oikeaan vai tarkalleen väärään?

Normaalin ja poikkeavan rajan määrittely on yksi lääketieteellisen päättelyn kulmakivistä. Koska monet fysiologiset muuttujat noudattavat normaalijakaumaa, johtavat pääasiallisesti käytetyt tilastolliset katkaisurajat määritelmänsä mukaisesti tilanteeseen, että pieni osa terveistä joutuu sairaiden puolelle ja toisinaan myös päinvastoin. Katkaisurajaa määrittäessä huomioidaan usein mm. iän, tutkittavan koon ja sukupuolen aiheuttama vaihtelu. Jotkut paljon käytetyistä vakiointitavoista, esim. kehon pinta-ala, perustuvat hämmästyttävän vajavaiseen aineistoon (1).

Esko Vanninen

Kardiologien runkokoulutusta kehitettävä tukemaan yleisosaamista

Erikoislääkärikoulutuksen arviointiraportissa (1) esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen johtaisi sekä koulutettavien että sydänpotilaiden aseman heikentymiseen, toteavat kardiologian alan kouluttajat. Ehdotettujen muutosten sijaan nykyistä koulutusta tulisi kehittää tukemaan keskussairaaloiden yleisosaamista ja päivystysvalmiutta.

Heikki Huikuri, Juhani Airaksinen, Juha Hartikainen, Kari Niemelä, Markku Nieminen, Keijo Peuhkurinen, Timo Mäkikallio

Insuliini - ensimmäinen skitsofreniaa ehkäisevä lääke?

Tutkimuksissa on havaittu, että ykköstyypin diabeteksen ja skitsofrenian välillä on käänteinen yhteys. Osa antipsykoottisten lääkeaineiden tehosta voi johtua insuliinin erityksen parantumisesta, joka puolestaan vaikuttaa suotuisasti hermosoluihin. On mahdollista, että riittämätön insuliinivaste infektion yhteydessä voisi nuoruusiässä johtaa skitsofrenian puhkeamiseen, kun taas diabeetikon saama säännöllinen insuliinihoito ehkäisisi skitsofreniaa.

Raimo K. R. Salokangas, Jarmo Hietala

Medikalisoidaanko mies nyt kelloa vilkuilevaksi seksisuorittajaksi?

Sanoilla ja niiden vivahteilla on vahva vaikutus. Nopeasta siemensyöksystä puhumiseen kaivattaisiin nyt samanlaista muutosta kuin on tapahtunut siirryttäessä puhumaan miestä leimaavan impotenssin sijaan erektiohäiriöstä. Seksologiapiireissä käytetäänkin jo terminä ensisijaisesti nopeaa tai herkkää siemensyöksyä, ei edes "liian nopeaa" tai "ennenaikaista". Tautiluokitusmuutosten soisi seuraavan tätä kehitystä ripeästi.

Pirkko Brusila

Aineenvaihduntasairauksien hälyttävä lisääntyminen vaatii nykyisten ravintosuositusten kyseenalaistamista

Tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ehkäiseminen on Suomessa tehotonta, koska valistuksessa tukeudutaan vanhentuneisiin tutkimuksiin ja auktoriteetteihin. Uudella suomalaisella tutkimuksella on vahvat yhteydet uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, ja kertyneen tiedon valossa varsinkin ravitsemussuositusten nykyistä tärkkelysmäärää olisi aika tarkastella kriittisesti.

Timo Kuusela

Sairausloma ei aina ole hyvää hoitoa ja hyvää johtamista

Julkisuudessa on keskusteltu sairausloman käyttämisestä palkallisen poissaolon mahdollistavana ratkaisuna silloinkin, kun työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta. Usein vaikuttaa siltä, että ihmisiä suorastaan kannustetaan jäämään sairauslomalle, jos työpaikalla on ongelmia. Onko sairauspoissaolojen väärinkäytöstä tullut yleisesti hyväksytty tapa - jonkinlainen nykyaikainen versio omenavarkauksista - silloin, kun ongelmien kohtaaminen on epämiellyttävää?

Seija Pietilä, Markku Seuri

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus toimittaa Potilasvakuutuskeskuksen pyytämät selvitykset

Potilasvakuutuskeskuksella on oikeus saada potilasvakuutuksen korvausperusteiden määrittämiseksi tietoja ja asiakirjoja terveydenhuollosta. Lääninhallitus on joutunut antamaan virka-apua tapauksissa, joissa terveydenhuollon ammattihenkilöt tai yksiköt eivät ole vastanneet Potilasvakuutuskeskuksen pyyntöihin.

Kirsti Riihelä, Pirjo Kainulainen, Jani Saarela

Skitsofrenian hoidossa on lisättävä varoja aktiiviseen kuntouttamiseen

Uusia skitsofrenialääkkeitä käytetään yhä enemmän, mutta skitsofreniaa sairastavien potilaiden työkyvyttömyys yleistyy silti. Onko skitsofrenian kuntouttava hoito päässyt unohtumaan psykiatreilta? Äskettäin valmistuneen raportin mukaisesti skitsofrenian hoidossa olisi nyt tärkeää panostaa varhain aloitettuun ja aktiiviseen psykososiaaliseen kuntoutukseen.

Raimo K. R. Salokangas

Palliatiivinen sedaatio - eettinen ongelma?

Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan kuolevan potilaan sedatoimista eli tietoisuuden alentamista ja uneen vaivuttamista tilanteessa, jossa hänen vaikeita oireitaan ei millään muulla tavoin saada lievitettyä. Yleisimmin kysymyksessä on syöpäsairauden loppuvaihe, ja sedaation indikaationa on sietämätön kipu tai sietämätön hengenahdistus. Sedaatio saadaan aikaan esim. suoneen annosteltavalla midatsolaamilla, mutta muitakin bentsodiatsepiineja on käytetty. Sedaatio edellyttää aina hoitavan lääkärin, potilaan ja lähiomaisten yhteistä päätöstä.

Palliatiivisen Lääketieteen Yhdistyksen Hallituksen Koollekutsuma Moniammatillinen Työryhmä, Anneli Vainio, Juha Hänninen

Sedaatiokeskustelun takana huoli oirehoidon ja hoitopaikkojen riittämättömyydestä

Nyt käytävän sedaatiokeskustelun takana on huoli oireenmukaisen hoidon saatavuudesta ja lääkärien osaamisesta. Suomesta puuttuu kansallinen ohjelma, joka takaisi palliatiivisen lääketieteen ja syövänhoidon kokonaisvaltaisen kehitystyön. Lisäksi tulevaisuudessa kunnat ovat saamassa entistä enemmän päätösvaltaa terveydenhuollon resurssien suuntaamisesta sen sijaan, että luotaisiin maan kattavia sitovia kehittämisohjelmia.

Eeva Salminen, Katri Elina Clemens

Nykyaikaa etsimässä ja mitä siitä seuraa

Tämä "jeremiadi" olkoon esimerkkikertomus siitä, miten yrityksen siirtäminen tai ulkoistaminen vaikuttavat työyhteisöön ja miten henkilöstö asian kokee. Tämä on myös kertomus "Kiina-ilmiön" aiheuttamien ongelmien ratkaisemisesta henkilöstön omin avuin. Maamme terveydenhuoltojärjestelmä joutuu ottamaan usein kantaa näihin asioihin. Jotakin on tehtävä, Jobin kirja ei yksinään auta.

Veikko Karskela

Päivystyslääketieteen erikoisala on osa päivystyksen haasteiden ratkaisua

Tulevaisuudessa päivystyspoliklinikalla työskentelee päivystyslääketieteen erikoislääkäreitä yhdessä monien erikoisalojen erikoistuvien lääkärien ja seniorikonsulttien kanssa. Toimintaa määrittää potilasohjauksesta (triage) annettu kansallinen ohjeisto, yhteisesti sovitut laatukriteerit ja toimivat tietojärjestelmät, joita hyödynnetään päivittäistoiminnan suunnittelussa, hahmottelee päivystyslääketieteen yhdistys.

Eija Vaula

Lievitetään oireita, mutta ei nukuteta kuolevaa ihmistä

Keskustelu palliatiivisesta sedaatiosta eli kuolevan nukuttamisesta on viime aikoina vilkastunut. Paitsi sanomalehdissä ja populaarijulkaisuissa, myös Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (1) suositeltiin kuolevia potilaita hoitavien lääkärien perehtymistä sedaation kliiniseen käyttöön ja lääkäreitä opetettiin, että he voivat tuntea tekevänsä eettisesti oikein käyttäessään sedatointia potilaan sietämättömän kärsimyksen lievitykseen. Lääkäriseura Duodecimissa kerrotaan valmisteltavan kuolevan potilaan lääkityksestä kyseisen toimenpiteen sisältävää Käypä hoito -suositusta (2). On esitetty, että lääkärillä on itse asiassa velvollisuus lievittää kuolevan potilaan kärsimystä sedatoimalla ja että sen käyttämättä jättäminen on lääkäriltä jopa taitovirhe.

Timo Leino

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030