Mies haluaa aina - vai haluaako?

Tasa-arvovaltuutetulla olisi tänä päivänä selviteltävää myös seksuaalihäiriöiden hoidollisten keksintöjen suhteen, ainakin miesten erektiohäiriön hoitomuotojen aiheuttamaan tutkimusbuumiin. Viimeisten 20 vuoden aikana tästä miesten ongelmasta on syntynyt valtava määrä niin tieteellistä, uraauurtavaa tekstiä muun muassa erektion fysiologiasta, etiologiasta ja insidenssistä kuin myös kaikki tiedotusvälineet kattavaa, osin kaupallisten ylilyöntien värittämää selkoinformaatiota hoitomuotojen mahdollisuuksista. Tähän ovat syyllistyneet sekä lääketehtaat että toisaalta asiaa ymmärtämättömät tiedotusvälineet. Miesten siitin ja erektio ja sen puute on nostettu tabujen pimennosta kirkkaisiin parrasvaloihin. Siksi jopa osa kollegoista ja kansalaisista on kokenut, että lööpit rinnastavat erektiohäiriön sen runsaan esiintyvyyden takia vakaviin somaattisiin sairauksiin kuten paksusuolen syöpään tai diabetekseen. Herää syystäkin kyyninen epäily, että eipä taida tuokaan pitää paikkaansa, markkinamiesten hommaa...

Pekka Kunelius

Miten psykoterapiaa saataisiin kaikille sitä tarvitseville?

Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Vain murto-osa potilaista saa Kelan tuella lyhytterapiaa. Lyhyt- ja pitkäkestoisten psykoterapioiden välinen suhde onkin tärkein psykoterapian tarpeen ja saannin välistä epäsuhtaa selittävä tekijä. Psykoterapian juuri julkaistussa konsensuslausumassa tähän ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Raimo K. R. Salokangas

Miksi sedaatiokeskustelua tarvitaan Suomessa juuri nyt?

Syys-lokakuussa palliatiivista ja saattohoitoa on käsitelty lehdistössä keskusteluissa tavalla, joka unohtaa alan olemassa olevan koulutus- ja kehitystyön. Kehitystyön esimerkkejä ovat Seinäjoella keväällä 2006 järjestetyt jo toiset valtakunnalliset saattohoitopäivät sekä kaksipäiväiset tilaisuudet Helsingissä keväällä 2006 ja Kuopiossa tässä kuussa. Nämä koulutusseminaarit ovat moniammatillisia tapahtumia, joissa käsitellään kuolevan potilaan hoidon kehittämistä laaja-alaisesti. Koulutuspäiville osallistujia on ollut niin paljon kuin mukaan on voitu ottaa - kiinnostusta siis on.

Eeva Salminen

Lääkäreiden ja lääketeollisuuden suhteet: ongelmia ja ratkaisuehdotuksia

Lääketeollisuuden ja lääkäreiden suhteita tutkineiden huoli on kohdistunut lääkkeiden suureen rooliin terveyden ylläpidossa ja sairauksien hoidossa, vinoon terveys- ja hoitotietoon, lääkäreiden sitoutuneisuuteen lääketeollisuuteen ja lääkekustannuksiin. Hoitokäytäntöjen parantamiseksi pitäisi kieltää lääkemarkkinointi lääketieteen opiskelijoiden perusopetuksessa, säädellä lääkemarkkinointia, lisätä riippumatonta koulutusta ja tarkastella lääkäri-lääketeollisuussuhdetta avoimesti ja kriittisesti, listaa näkökulman kirjoittaja Elina Hemminki.

Elina Hemminki

Terveydenhoito näennäismarkkinoilla

Kunnallishallintoon kaivataan lisää tehokkuutta, tuottavuutta, yrittäjyyskulttuuria, markkinahenkisyyttä ja liike-elämän mallin mukaista, toimitusjohtajamaista vahvaa johtajuutta. Muutosta perustellaan iskusanalla "vastiketta rahalle", ja samalla horjutetaan hyvinvointivaltiomme tasa-arvon peruspilaria: verovaroin kaikille kansalaisille ylläpidettyjä julkisia palveluita. Unohdetaan helposti kiusallinen tosiseikka, että "vastikehyödyn" ja veronkannon yhteys on taloustieteellisesti vaikeasti todennettava asia. Terveydenhoidon ja sosiaalitoimen tuottamat kunnalliset palvelut ovat yleisen edun ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden piiriin kuuluvia asioita, joihin markkinahenkisen tuottavuus- ja tehokkuusajattelun soveltaminen sopii huonosti, jos lainkaan.

Jorma Laitinen

Pakkanen on Suomessa hellettä suurempi terveysriski

Sekä helle että kylmyys lisäävät kuolleisuutta ja sairastuvuutta. Kuolemantapausten ja lämpötilan välillä on todettu U:n muotoinen riippuvuus. Erilaisissa ilmastoissa minimikuolleisuus sijoittuu hieman eri lämpöoloihin: Kun Suomessa optimaalinen vuorokauden keskilämpötila on n. 14 °C, niin Etelä-Euroopassa vähiten kuolemantapauksia esiintyy yli 20 °C:n lämpötiloissa (3). Suomessa terveysongelmia siis ilmaantuu alemmissa lämpötiloissa kuin lämpimämmissä maissa.

Kolonoskopian mahdollisuudet suolistosyövän seulonnassa

Kolonoskopiaseulonnan käynnistäminen suolistosyövän etsimiseksi voi tuntua houkuttelevalta, mutta tieteellinen näyttö sen vaikutuksista puuttuu. Vaarana on, että asiasta tulee kestoaihe kuluttaville väittelyille, kuten mammografiaseulonnoista. Pohjoismaiset asiantuntijat ovat koonneet voimansa yhteisen tutkimushankkeen ajamiseksi.

Michael Bretthauer, Anders Ekbom, Nea Malila, Tryggvi Stefansson, Anders Fischer, Geir Hoff, Elisabete Weiderpass, Steinar Tretli, Laufey Trygvadottir, Hans Storm, Iben Holten, Hans-Olov Adami

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030