Kynsisilsan kustannukset kuriin!

Tämän vuosikymmenen aikana kynsisienen hoito on kokenut vallankumouksen. Griseofulviinin vuonna 1958 alkanut valta-asema alkoi horjua 80-luvulla ensimmäisen oraalisesti imeytyvän imidatsolijohdannaisen, ketokonatsolin tultua käyttöön (1). Tieto pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä maksatoksisuusriskistä on kuitenkin laimentanut innon hoitaa kynsisilsaa ketokonatsolilla. 90-luvun systeemiset sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini mullistavat käsitykset hoitomalleista. Itrakonatsoli soveltuu uusimman tutkimustiedon mukaan jaksottaiseen annosteluun, ns. pulssihoitoon, millä on oleellinen merkitys lääkityksen kustannuksiin.

Heikki Brandt

Suomalaisen työkyvyttömyyseläkepolitiikan ja laman vaikutus sairauskäyttäytymiseen ja eläkkeellehakeutumiseen

1980-luvulla rakennetun sosiaaliturvan taso on aiheuttanut sen, että sairauksiin perustuville eläkkeille on työttömyyden lisääntyessä kovia paineita. Ongelmana on sairauskäsityksen muuttuminen ja erilaisten, jopa fysiologisten, tilanteiden medikalisoiminen, ei vain apua hakevien henkilöiden vaan valitettavasti jopa lääkäreidenkin taholla. Lama ja yhteiskunnan taloudellinen kriisi ovat aiheuttaneet tilastojen valossa mielenterveyden oireiden lisääntymistä. Yleinen varallisuuden niukkeminen on vähentänyt yksityisten terveydenhuoltopalvelujen kysyntää, kun taas julkisten palvelujen kysyntä näyttää kasvaneen.

Kari Kaukinen

Hoitajan osuus EKG:n laadussa keskeinen

Onnistuneen sydämen sähköisen toiminnan perusteella tehtävän tilanteenarvioinnin perustana on kaikilta osiltaan ehjä ketju: rauhallinen ja tyytyväinen potilas, taitava hoitaja ja asiansa osaava lääkäri. Jokaisen EKG-rekisteröintejä käyttävän lääkärin velvollisuus on huolehtia muun henkilökunnan koulutuksesta ja taitojen ylläpitämisestä sekä laitteiston huollosta ja luotettavasta toiminnasta.

Tarja Pöndelin, Olli Korhonen

Eläimistä luovuttajia elinsiirtoihin?

Elinsiirtojen onnistumisen mahdollisuudet ovat parantuneet nopeasti tehostuneen lääkityksen myötä. Alan tulevaisuudennäkymät saavat kuitenkin maailman johtavilta kirurgeilta täysin vastakkaiset arviot. Maksansiirron uranuurtaja, englantilainen Sir Roy Calne uskoo eläimiltä saatavien elinten käyttömahdollisuuksiin. Sydän- ja keuhkosiirtojen isä, amerikkalainen Norman Shum-way taas suhtautuu skeptisesti xenotransplantaatioon eli eläinten käyttöön ihmisille siirrettävien elinten luovuttajina. Tähtikirurgit selostivat näkemyksiään Nurmijärvellä heinäkuussa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22-23/1995 Kommentteja

Ravitsemusterapiakonsultaatiot - hyödyntämätön terveydenhuollon voimavara

Ravitsemuksella on nykykäsityksen mukaan huomattava merkitys useiden sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Ravitsemusneuvonta ja ruokavaliohoito kuuluvat luonnollisena osana monien sairauksien ja ravitsemushäiriöiden hoitoon. Näitä taitoja ja tietoja ei kuitenkaan välttämättä opeteta hoitohenkilöstön tavanomaisessa peruskoulutuksessa. Myös potilaan toteutettavaksi jäävä ruokavaliohoito vaatii usein asiantuntevaa ohjausta ja seurantaa. Osalla potilaista on tunnetusti ongelmia hoidon käytännön toteuttamisessa. Sitä ei paljon helpota lääkärin antama ohje: "Vähentäkää rasvan määrää ruoassanne".

Ritva Seppänen, Kari Mattila, Timo Maljanen, Arpo Aromaa

Onko C-vitamiinitableteilla fysiologisia vaikutuksia?

"Väite, että C-vitamiinilla on vaikutusta ainoastaan keripukin hoitoon ja ehkäisyyn on usein toistettu fraasi, jolle ei ole esitetty teoreettisia eikä kokeellisia perusteita. Vapaassa yhteiskunnassa kukin saa uskoa mihin tahtoo, mutta ei vaikuta asialliselta, että virka-aseman antaman arvovallan suojissa esitellään pelkkiä uskomuksia ja ennakkoluuloja tieteellisinä totuuksina". Harri Hemilä kritisoi kansaneläkelaitoksen, kansanterveyslaitoksen ja lääkelaitoksen työryhmän raporttia antioksidanttien vaikutuksista.

Harri Hemilä

Perintötekijöistä selitys selän välilevyjen rappeutumaan

Perintötekijät selittävät ilmeisesti suurimman osan selän välilevyjen rappeutumisesta. Suomalais-amerikkalaisen selkätutkimuksen tulokset yllättivät tutkijatkin: tärkeimmät yleisesti epäillyt selkäsairauksien riskitekijät selittivät vain 2-7 % välilevyjen rappeutumisesta. Perintötekijät ja lapsuudenaikaiset elinolot sen sijaan selittivät 34-61 % rappeutumisesta. Iän merkitys oli odotettua vähäisempi: 35-69-vuotiaiden ikäryhmässä vain alle 10 %. Muilta osin rappeutuminen jäi selittämättä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20-21/1995 Kommentteja

Taksvärkki kerää liikuntavälineitä Mosambikin koululaisille

Taksvärkki ry kerää tänä vuonna liikuntavälineitä sodasta toipuvan Mosambikin koululaisille. Vaikka liikunta ja urheilu käsitetään joskus ylellisyydeksi, urheilutunneilla on suuri merkitys koululaisille, jotka eivät ole saaneet elää normaalia lapsuutta. Urheilun uskotaan kohentavan lasten itsetuntoa ja luovan yhteisyyttä eri heimojen lasten välille. Liikunta kehittää myös sosiaalisia taitoja. Perinteinen mosambikilaislaji on tanssi, mutta suosittuja ovat myös jalkapallo sekä käsi- ja koripallo.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20-21/1995 Kommentteja

Australiassa hyväksyttiin eutanasialaki

Maailmanlaajuinen keskustelu eutanasiasta sai uutta kipinää, kun Australian liittovaltion Pohjoisterritorion parlamentti hyväksyi eutanasian laillistuksen. Hyväksytty laki terminaalipotilaiden oikeuksista merkitsee sitä, että kuolemansairas potilas voi saada lääketieteellistä apua lopettaakseen elämänsä. Eutanasia on nyt ensimmäistä kertaa laillistettu, sillä esimerkiksi Hollannissa, jossa eutanasia on hyväksytty, sitä ei ole laillistettu, vaikka sääntöjen mukaista kuolinapua antavaa lääkäriä vastaan ei nostetakaan syytettä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18-19/1995 Kommentteja

Nuoruustyypin diabeteksesta hoitosuositus

Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on dosentti Veikko Koiviston johdolla laatinut ensimmäisen valtakunnallisen suosituksen nuoruustyypin diabeteksen hoidosta. Nuoruustyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 28 000 ihmistä ja sen ilmaantuvuus on yli kolminkertaistunut 40 vuodessa. Uusia tapauksia diagnosoidaan vuosittain 40/100 000 asukasta, mikä on enemmän kuin missään muualla. Aikuistyypin diabetesta sairastavia on Suomessa noin 130 000, ja tämä pitkälti elintasoon liittyvä diabetestyyppi on yleistynyt vieläkin enemmän kuin nuoruustyypin diabetes.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18-19/1995 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030