Lehti 20-21: Ajan­kohtai­sta 20-21/1997 vsk 52 s. 2429

Direktiivi bioteknologisten keksintöjen patenteista etenee

EU-parlamentin valmisteluelimissä, viimeksi lakivaliokunnassa on ollut käsittelyssä bioteknologisten keksintöjen patentteja käsittelevä direktiiviluonnos. Parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn direktiivi tulee alkusyksyllä ja hyväksyntä on odotettavissa aikaisintaan vuoden 1998 alusta.

Komissio antoi ensimmäisen biotekniikka-patentteja koskevan direktiiviehdotuksen parlamentille jo vuonna 1994. Se kuitenkin hylättiin. Syynä pidettiin epätietoisuutta bioteknologisten keksintöjen käyttöalueista ja -tavoista sekä eräiden kansalaisjärjestöjen ankaraa painostusta.

Eurooppalainen lääketeollisuus pitää direktiivin hyväksymistä lähes kohtalonkysymyksenä, sillä tällä hetkellä näitä keksintöjä ei voi patentoida kaikissa EU-maissa. USAssa rekisteröidyistä biotekniikkapatenteista 82 prosenttia on amerikkalaisten yhtiöiden, vain seitsemän prosenttia eurooppalaisten yritysten nimissä.

Lue myös

Biotekniikkadirektiivi takaa mahdollisuuden sellaiseen yleiseurooppalaiseen patenttiin, jota yritykset tarvitsevat voidakseen varmistaa keksintönsä taloudellisen suojan kalliin tuotekehitysprosessin ajaksi. Direktiivi rajaa patentoitavuuden ulkopuolelle ihmisen ruumiin ja sen luonnollisessa tilassa olevat osat, mutta suojaa sellaisen keksinnön, jolla näitä voidaan tuottaa teollisesti. Suomessa voimassa oleva patenttilainsäädäntö noudattaa jo tällä hetkellä EU:ssa vireillä olevaa direktiiviä.

Bioteknologian käyttö lääketeollisuudessa laajenee huimaa vauhtia. Uusi tekniikka ja tiedon karttuminen antavat uusia mahdollisuuksia valmistaa lääkkeitä ja hoitaa sairauksia: Mm. insuliini, kasvuhormoni ja interferonit ovat jo arkikäytössä olevia, bioteknologisesti valmistettuja lääkkeitä. Eräiden arvioiden mukaan kymmenessä vuodessa yli puolet markkinoilla olevista lääkkeistä on bioteknologisesti tuotettuja.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030