Kuuro lapsi ja sisäkorvaimplantti

Sisäkorvailmplantteja on menestyksellä asennettu kuuroutuneille aikuisille, joiden kuulo on tämän apuvälineen avulla palautunut lähes ennalleen. Tilanne on toisenlainen lapsilla, jotka ovat syntymästään saakka tai pian sen jälkeen kuuroutuneita. Leena Komonen Kuulovammaisten lasten vanhempien liitosta kertoo, että syntymäkuurojen lasten implanttileikkaukset aloitettiin Suomessa vuonna 1995, ja tähän mennessä niitä on tehty vasta noin viidelle lapselle.

Lapsen kuurous tai vakava huonokuuloisuus havaitaan yleensä muutaman kuukauden - yhden vuoden iässä. Hänen kommunikointikykynsä kehitys on tämän jälkeen viittomien opettelun varassa. Myös perheeltä tämä edellyttää uuden kielen oppimista.

Sisäkorvaimplantin asettamisajankohdasta vallitsee erilaisia näkemyksiä. Yhden mukaan implanttileikkaus voidaan tehdä vasta, kun lapsi hallitsee yhden kommunikointitavan eli viittomakielen. Toisen näkemyksen mukaan lähtökohtana on, että samanaikaisesti pidetään kanavat auki sekä verbaalisen että viittomakielen kehitykseen ja aika näyttää kumpi tulee lapsen kommunikointitavaksi. Yleensä implantointi pyritään tekemään viimeistään lapsen ollessa 5-vuotias. Toimenpidettä suositellaan vain, mikäli perhe on valmis sitä seuraavaan, 3-4 vuotta kestävään, raskaaseen kuntoutusprosessiin. Lapsen muun kehityksen kannalta tämä osuu kriittiseen aikaan ja vanhemmat ovat olleet haluttomia ryhtymään prosessiin, joka saattaa pahastikin viivästyttää lapsen kehitystä. Nyt, kun korvaimplanttilasten kuntoutumisesta on jo jonkin verran kokemusta, on jyrkkä kantakin hieman lieventynyt.

Dosentti Martti Sorri Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että implantin asettaminen maksaa lähemmäs 200 000 markkaa sisältäen preoperatiiviset tutkimukset, leikkauksen ja 1-2 kk jälkiseurannan. Tämän lisäksi tulevat puheterapian ja implantin säännöllisen seurannan kustannukset. Implantti koostuu sisäkorvaan asetettavasta sekä korvan ulkopuolelle tulevista osista. Laitteiden toimintavarmuus ja muut tekniset ominaisuudet ovat koko ajan parantuneet ja laitteen uudet, ulkoiset osat kehitetään yhteensopiviksi sisäisen osan kanssa.

Implantin avulla lasta ei saada kokonaan normaalisti kuulevaksi, mutta sen avulla hän voi kehittää kohtuullisen sanavaraston, jolla tulee toimeen. Pitkällä aikavälillä implantti voi tulla edullisemmaksi kuin tavanomainen kuulovammaisen kuntouttaminen. Esim. lapsi, joka ennen tarvitsi koulunkäyntiinsä henkilökohtaista avustajaa, selviytyy nyt ilman tätä.