1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alihankkijoiden rajaaminen sote-uudistuksessa herättää kritiikkiä
Ajan­kohtai­sta

Alihankkijoiden rajaaminen sote-uudistuksessa herättää kritiikkiä

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola ei pidä uutta järjestelyä tarkoituksenmukaisena.

Alihankkijoiden rajaaminen sote-uudistuksessa herättää kritiikkiä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Sote-uudistuksessa tullaan rajaamaan alihankkijoiden määrää sosiaali- ja terveyspalveluissa siten, että jatkossa yksityisen julkiselle järjestäjälle tuottamasta työvoimasta korkeintaan puolet saa olla alihankkijoita. Tähän luetaan myös ammatinharjoittajat ja vuokralääkärit.

Jatkossa myös kaikki tuottajat pitäisi hyväksyttää järjestäjällä. Myöskään kuoriorganisaatiota, jossa alihankkijalla ei olisi lainkaan omaa palvelutuotantoa, ei saisi jatkossa käyttää.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola ei pidä sote-uudistuksen muotoilua tarkoituksenmukaisena.

– On vähän vaikea ymmärtää tällaista kategorista rajaamista. Pidän tätä turhan rajoittavana. Hyvinvointialueilla pitää olla aika vapaat kädet tehdä erilaisia tuotannon ratkaisuja, jotta se pystyy toteuttamaan järjestämisvastuutaan tehokkaasti.

Osa Päijät-Hämeen sotepalveluista järjestetään nykyään yhteisyrityksessä Mehiläisen kanssa. Yhteisyritys Harjun terveys tuottaa Lahden, Kärkölän ja Iitin asukkaille sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut. Yhteisyritys aloitti toimintansa kolme kuukautta sitten.

Harjun terveys on uudenlainen tapa tuottaa sote-palveluja. Mehiläinen omistaa 51 prosenttia ja hyvinvointiyhtymä 49 prosenttia. Siten Harjun terveys on järjestäjän ohjaama yksityinen toimija, mutta kuitenkin niin, että yhtymä pääsee omistajan roolissa vahvasti seuraamaan ja linjaamaan myös tuotantoa.

Erhola ei usko, että sote-uudistukseen kaavailtu uusi rajoitus tulisi välittömästi vaikuttamaan Harjun terveyden toimintaan.

– Harjun terveydelle ei tule muutoksia, koska uudessa muotoilussa saa kuitenkin käyttää alihankkijoita 49 prosenttiin asti. Me emme käytä niin paljoa alihankkijoita, joten en näe, että tämä akuutisti toisi ongelmia.

Erhola pitää yleisesti ottaen huonona sitä, jos lainsäädännöllä puututaan siihen, miten hyvinvointikeskuksissa tuotetaan työt.

– Loppukädessä kukaan muu kuin se alue itse ei pysty arvioimaan eri tuotantotapojen tarkoituksenmukaisuutta alueellisena kokonaisuutena.

Lue myös

Myös julkisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Markku Näreneva Mehiläisestä suhtautuu kriittisesti kaavailtuihin muutoksiin.

– Esitetyt alihankintarajoitteet ovat erittäin epätarkoituksenmukaisia. Ne lamauttaisivat järjestelmää, rajoittavat erityisesti ammatinharjoittajien elinkeinovapautta sekä tulevat hankaloittamaan julkisia hankintoja.

Ammatinharjoittajia ja alihankintaa käytetään Närenevan mukaan sujuvasti ja tehokkaasti esimerkiksi päiväkirurgiassa, erilaisissa toimenpide- ja konsultaatiopalveluissa sekä psykoterapiassa ja fysioterapiassa.

Hän ei usko, että kaavaillut muutokset aiheuttaisivat siirtymää ammatinharjoittajista työsuhteisiin lääkäreihin, vaan pikemminkin julkisen sektorin tuotannon järjestämisen mahdollisuudet entisestään kapenisivat.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.