1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Botuliinihoito vaatii aina lääkärin
Ajan­kohtai­sta

Botuliinihoito vaatii aina lääkärin

Botuliinitoksiinihoitoa tulee Valviran mukaan antaa vain lääkärin johdolla ja valvonnassa, vaikka käyttötarkoitus olisi esteettinen.

Botuliinihoito vaatii aina lääkärin Kuva 1 / 1

Valviran tuoreen ohjeistuksen mukaan botuliinitoksiinihoidon antaminen on terveydenhuollon alaista toimintaa, myös silloin kun käyttötarkoitus on pelkästään esteettinen. Hoidon riskit ovat suuret, jos hoitoja antavalla henkilöllä ei ole riittävää lääketieteellistä osaamista.

Botuliinilla voidaan hoitaa esimerkiksi neurologisia sairauksia, kramppeja, vaikeaa migreeniä sekä virtsarakon sairauksia. Haittavaikutuksena on lihashalvauksen leviäminen hoidettavalta alueelta, mikä voi olla hengenvaarallista. Botuliinitoksiinivalmisteita käytetään myös esteettisessä tarkoituksessa, esimerkiksi siloittamaan kasvojen juonteita. Näitä hoitoja on Valviran mukaan annettu ilman lääkärin päätöstä, eikä hoitoa antavilla henkilöillä ole välttämättä ollut riittävää osaamista.

Valviran näkemyksen mukaan lääkemääräyksen antanut lääkäri voisi siirtää pistämisen myös laillistetulle terveydenhuollon ammattilaiselle esimerkiksi sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle, kunhan tällä on riittävä osaaminen pistämisestä sekä suoritettuna nimenomaan botuliinitoksiinin pistämistä varten annettu koulutus. Vastuu hoidosta pysyy silti lääkärillä, ja pistos tulee antaa lääkärin valvonnan alaisena.

Lue myös

Muiden kuin edellä mainitut vaatimukset täyttävien henkilöiden tulee Valviran mukaan lopettaa hoitojen antaminen, vaikka käyttötarkoitus olisi pelkästään esteettinen. Valvira muistuttaa, että terveydenhuollon palveluja tuottavan toimintayksikön ylläpitäminen ilman yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaista lupaa, samoin kuin mainitussa laissa tarkoitetun ilmoituksen laiminlyöminen, on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.