Ajan­kohtai­sta

Ero julkisen ja yksityisen sektorin sairauspoissaoloissa kaventui sote-alalla

Muualla julkisen sektorin sairauspoissaoloja on yhä enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Ero ei ole kaventunut.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt 2010- luvulla viime vuoteen asti, osoittavat Kelan tilastot. Sosiaali- ja terveysalalla julkisen sektorin ja yksityisen sektorin poissaolojen määrät ovat lähestyneet toisiaan. Muuten julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla tilanne on pysynyt samanlaisena kuin ennen eli julkisella sektorilla on poissaoloja enemmän, selviää Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.

Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairausryhmään: Tuki- ja liikuntaelin, mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairauksiin.

Sote-alalla ero julkisen ja yksityisen sektorin poissaoloissa kaventui vuoden 2009 jälkeen. Syyt voivat olla monia.

– Julkisella sektorilla muutospaineet ovat voineet vähentää halukkuutta olla pois töistä. Voi myös olla, että yksityistymiskehityksen myötä sote-alan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen, arvelee erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

Sote-ala ja julkinen sektori ovat olleet viime vuosina suurien muutospaineiden alla. Siksi Leinosen mukaan on tärkeää ymmärtää vaikutusmekanismeja poissaolojen taustalla. Näin päättäjät osaavat suunnata resursseja fiksusti työkyvyn tukemiseen ja työurien pidentämiseen.

Yhteiskunnan taloudellinen tila vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään

Pitkällä tähtäimellä eroa julkisen ja yksityisen sairauspoissaolojen määrissä ei selitä taloussuhdanteet, mutta kokonaismäärän vaihtelua ne selittävät osittain. Esimerkiksi taantuman alkaessa vuonna 2009 sairauspoissaolooissa näkyi selkeä notkahdus varsinkin yksityisellä sektorilla.

Lue myös

– Laskusuhdanteen aikana terveysongelmat saattavat johtaa yhä useamman palkkatyön ulkopuolelle ja töihin jäävät terveimmät, jolloin sairauspoissaolojen määrä laskee. Myös työn säilyttämiseen liittyvä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä, kertoo Leinonen.

Leinosen mukaan noususuhdanteen aikana sairauspoissaolojen määrä voi nousta, kun työtä on yhä useammalle. Kehitystä näyttää tukevan myös Kelan tuoreet tilastot. Vuoden 2017 pitkien sairauspoissaolojen lasku taittui pääasiassa mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen kasvusta.

Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimus pohjautuu aineistoon vuosilta 2005–2013. Tutkimusartikkeli on julkaistu Duodecimin lääketieteellisessä aikakauskirjassa.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030