• Ulla Toikkanen

Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan

Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan Kuva 1 / 1

Valiokunta antaa tämän jälkeen asiasta mietintönsä vielä perustuslakivaliokunnan tarkasteluun. Hallituksen vastineen ovat valmistelleet sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Työhön ovat osallistuneet myös työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö.

Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa 1.6.2018. Hallitus on tarkentanut tämän pohjalta uudistuksen etenemistä. Hallituksen muutosehdotukset annetaan eduskunnalle hallituksen vastineena.

Hallitus on perehtynyt huolellisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoon sekä valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden näkemyksiin. Maakunnilta on lisäksi pyydetty näkemys valmiudesta valinnanvapauden toimeenpanoon.

Vastine on valiokunnalle luovutettu asiakirja, jonka julkisuus määräytyy eduskunnan työjärjestyksen mukaan. Hallituksen puolesta vastine on valmis julkistettavaksi.

Maakuntien riittävä rahoitus varmistetaan

Hallitus varmistaa maakuntien oikeuden lisärahoitukseen tilanteessa, jossa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella muutoin vaarantuisi. Näin varmistettaisiin riittävä rahoitus myös poikkeustilanteissa. Valtion rahoituksen tason määräytymisen lähtökohtana olisi edelleen toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen vain rajoitetusti (niin sanottu kustannusten kasvun hillintää koskeva rajoitin).

Lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta. Uusi säännös korvaisi aiemmat ehdotukset yksittäisen taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan tukemisesta. Maakunnalla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus saada valtionavustusta sekä valtion laina tai takaus maksuvalmiusongelmien korjaamiseksi. Maakunnan hakemuksesta saatu lisärahoitus käynnistäisi jatkossakin arviointimenettelyn siirtymäajan jälkeen automaattisesti.

Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitusta korotettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.

Rahoituslakiin ehdotetut muutokset täsmentävät jo aiemmin rahoituslakiehdotukseen sisältynyttä valtion velvollisuutta turvata riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, eivätkä ne vaaranna julkisen talouden kestävyyteen liittyviä tavoitteita.

Valinnanvapauden toimeenpanoon pidempi vaiheistus

Hallitus haluaa varmistaa, että maakunta- ja sote-uudistus voidaan toteuttaa hallitusti jokaisessa maakunnassa. Tämän vuoksi valinnanvapauden toimeenpanoa vaiheistetaan ja siihen varataan riittävästi aikaa.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa 1.1.2022. Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit. Tarvittaessa maakunta voisi myös hakea määräajan pidentämistä 1.1.2023 asti.

Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan kuten hallitus on jo aiemmin esittänyt eli 1.1.2022 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2021. Sitä ennen käytössä olisivat nykyiset välineet, kuten palveluseteli ja maksusitoumus.

Valinnanvapauden pilotoinnilla taattaisiin sujuva siirtymä uuteen valinnanvapausmalliin. Pilotit toteutettaisiin vuosina 2019–2020. Valinnanvapauslakiin lisättäisiin pykälä, jossa säädettäisiin pilottialueiden valintakriteerit.

EU:n valtiontukisääntely ei ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa

Hallitus on varmistanut valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.

Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä (yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä).

Näillä säännöksillä ja muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Muutaman lääkärin katiska on tehokas yksikkö
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen
Pohjoisen osuuskunta saattaa startata huhtikuussa

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.