Kannabiksen polttamiseen liittyy syöpäriski

Leicesterin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että kannabiksen savu aiheuttaa DNA-muutoksia ja voi lisätä syöpäriskiä.

Leicesterin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että kannabiksen savu aiheuttaa DNA-muutoksia ja voi lisätä syöpäriskiä.

Tupakansavua on tutkittu paljon. Se sisältää 4000 kemikaalia, joista 60 on luokiteltu karsinogeenisiksi. Kannabiksen savua on tutkittu huomattavasti vähemmän. Koska kannabis palaa tupakkaa huonommin, se sekoitetaan poltettaessa usein tupakan joukkoon.

Kannabiksen savu koostuu 400 kemikaalista, joihin kuuluu 60 erilaista kannabinoidia. Kannabiksessa on 50 % enemmän karsinogeenisiä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä – naftaliinia, bentsantraseenia ja bentspyreeniä – kuin tupakassa.

Tutkijoiden mukaan kannabiksen myrkyllisten aineiden haittavaikutuksia lisää se, että kannabiksen savua hengitetään syvemmälle keuhkoihin kuin tupakansavua. Tutkijat arvioivat, että 3-4 kannabissavukkeen polttaminen päivittäin aiheuttaa vastaavanlaisia vaurioita keuhkojen limakalvoille kuin 20 tupakan polttaminen.

Tutkijat analysoivat kannabissavua erittäin herkällä nestetomografia-massaspektrometrianalyysimenetelmällä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti asetaldehydin toksisuuteen. Asetaldehydiä on sekä tupakassa että kannabiksessa.

Tupakan karsinogeeniset vaikutukset on tunnettu kauan, mutta on ollut epäselvää, onko kannabiksella samanlaisia vaikutuksia. Nyt Chemical Research in Toxicology –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan laboratorio-olosuhteissa, että kannabissavu vaurioittaa DNA:ta.

Hertta Vierula

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät saattavat kasautua jo lapsena

Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat puolestaan vähentää perinnöllisiä haittoja.

Tieteessä
Muistisairaudet kiinnostavat heikosti tutkijoita

Lääketieteen Säätiö sai eniten apurahahakemuksia sydän- ja verisuonitaudeista.

Ajassa
Suositukset vauvoille annettavasta D-vitamiinista muuttuvat

Muutokset koskevat äidinmaidonkorviketta saavia alle 1-vuotiaita lapsia.

Ajassa
Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa aivotoiminnan kehitystä syömällä kalaa

Runsas rasvaisen kalan määrä äidin ruokavaliossa voi vahvistaa vauvan aivojen ja näkökyvyn kehitystä.

Ajassa
THL julkaisi mallin muistihäiriöiden torjumiseksi

FINGER-toimintamalli auttaa tukemaan muistitoimintojen säilymistä.

Ajassa
Äidin klamydia tarttui lapseen synnytyksissä harvoin

Klamydia tarttui äidistä lapseen alle 2 prosentissa synnytyksistä, selviää väitöstutkimuksesta.

Kommentti
Pirtusammion äärellä

– Lääkis on monelle juomisen korkeakoulu, kirjoittaa Pauliina Paananen.