Koronavuoden kuormittavuus vaihteli kunta-alalla ammateittain
Yhä useampi lääkäri kokee työkykynsä alentuneeksi Työterveyslaitoksen Kunta10-kyselyn mukaan.
Kunta10-kysely kertoo, että entistä useampi lääkäri kokee työkykynsä alentuneeksi. Näin koki vuonna 2018 kaikkiaan 19 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä, kun taas vuonna 2020 vastaava osuus oli 24 prosenttia.
Kunta10-tutkimuksen johtajan Jenni Ervastin mukaan tämä on huolestuttava asia. Lääkärit ovat myös käyneet kehityskeskusteluja vähemmän ja he kokevat täydennyskoulutuksen harvemmin riittäväksi vuonna 2020 kuin kaksi vuotta aiemmin. Kuitenkin myös positiivista kehitystä ilmenee.
– Toisaalta esimiestyössä on myönteistä kehitystä lääkäreiden kohdalla, Ervasti mainitsee.
Kunta10-tutkimus on Suomen pitkäaikaisin ja laajin kunta-alan valtakunnallinen seurantatutkimus, jossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Kunta10-tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Kunta10-tutkimus kattaa lähes neljänneksen kunta-alan työntekijöistä. Vuoden 2020 Kunta10-kyselyyn vastasi 65 128 kunta-alan työntekijää.
Ensimmäisestä koronavuodesta selvittiin pääasiassa hyvin
Kunta-alan työntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta enimmäkseen hyvin. Etätöihin siirryttiin niissä ammateissa, joissa se oli mahdollista. Vaikeasta ajasta huolimatta monilla työelämän osa-alueilla syntyi myönteistä kehitystä verrattuna vuoden 2018 kyselyyn.
Yleisesti työyhteisöt kunnissa koetaan toimiviksi, ja niissä on paljon sosiaalista pääomaa. Johtaminen on kunnissa kehittynyt myönteiseen suuntaan. Myös kuntien työnantajakuva on kehittynyt myönteiseen suuntaan: vuonna 2020 kunta-alan vastaajista 77 prosenttia suosittelisi työnantajaa ystävilleen. Nousua kahden vuoden takaiseen on 4 prosenttiyksikköä.
Ensimmäinen koronavuosi kuormitti ammateissa eri tavoin
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi työjärjestelyihin kunta-alalla. Vastaajista 27 prosenttia kertoi siirtyneensä koronan vuoksi osittain etätyöhön ja 18 prosenttia kokonaan etätyöhön. Kahdeksan prosenttia kertoi siirtyneensä toisiin työtehtäviin joko oman toimialan sisällä tai toiselle toimialalle ja viisi prosenttia kertoi tiimin tai työryhmän uudelleen organisoinnista.
Etätyöhön siirtyneet vastaajat raportoivat paremmista vaikutusmahdollisuuksista työaikoihin ja työssä tapahtuneihin muutoksiin, paremmasta työn hallinnasta sekä paremmasta palautumisesta kuin muut. Työyhteisöjen voimavaratekijät, kuten työyhteisön sosiaalinen pääoma, pysyivät hyvinä myös etätyöhön siirtyneillä.
Ervastin mukaan hoitoalan työntekijöillä oli eniten eettistä kuormitusta ja palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli ammattiasemittain tarkasteltuna heikointa.
Sote-työntekijät ovat pelänneet terveytensä puolesta työssä
Vuosittain toteutettava Mitä kuuluu? -kysely sote-työntekijöille paljastaa, että joka kolmas sote-työntekijä on koronan vuoksi pelännyt terveytensä puolesta työssään.
Koronan vuoksi työmäärä kasvoi eniten ylihoitajilla, osastonhoitajilla ja sairaanhoitajilla sekä laboratorio- ja röntgenhoitajilla. Työmäärän kasvu ja koronan vaikutukset näyttävät kohdistuneen eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon kuormitusta työssään.
