1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi verinäytteestä?
Ajan­kohtai­sta 19/2019 vsk 74 s. 1177

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi verinäytteestä?

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi verinäytteestä? Kuva 1 / 1

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on kehittänyt menetelmän, jolla ehkä voitaisiin diagnosoida krooninen väsymysoireyhtymä verinäytteen perusteella. Menetelmä perustuu yksitumaisten valkoisten verisolujen reagointiin, kun niitä pidetään suolapitoisessa liuoksessa. Solut joutuvat kuluttamaan paljon energiaa, kun ne yrittävät säilyttää elektrolyyttitasapainonsa suolaisessa ympäristössä. Tällä koetetaan mallintaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien kokemaa rasituksen jälkeistä huonovointisuutta.

Tutkijat mittasivat solujen sähköisten ominaisuuksien muutoksia ja havaitsivat selvän eron kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien ja terveiden verrokkien välillä. Vaikeasta väsymysoireyhtymästä kärsivien soluista mitattu impedanssin muutos poikkesi verrokeista enemmän kuin kohtalaisesti oireilevien.

Tutkijoiden mukaan heidän menetelmästään voisi tulla helppokäyttöinen diagnostinen testi nykyisin käytettävien oireisiin perustuvien kriteerien tueksi.

HUS:n toiminnallisten oireyhtymien hoitoa pohtivan työryhmän puheenjohtaja ylilääkäri Risto Vataja pitää tutkimusta tärkeänä mutta saatuja tuloksia vasta alustavina, kunnes ne toistetaan ja varmistetaan.

Lue myös

– Tutkimukset tulee toistaa myös muissa potilasryhmissä, kuten masentuneilla tai muusta syystä fyysisesti vähän aktiivisilla. Muuten ei voi olla varma, että löydös liittyy nimenomaan krooniseen väsymysoireyhtymään.

Vataja muistuttaa myös, että tulokset eivät edelleenkään kerro kroonisen väsymysoireyhtymän etiologiasta.

Tutkimuksessa käytettiin 20:n kroonista väsymysoireyhtymää sairastavan ja 20 verrokin verinäytteitä. Se julkaistiin PNAS-tiedelehdessä (Esfandyarpour R ym. 2019. www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1901274116).

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
pertti.saloheimo@laakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Arvostelun alla

– NPS kertoo lääkärin ja potilaan välisen kohtaamisen laadusta, eikä suoraan mittaa lääketieteellistä osaamista tai sitä, kuka on hyvä tai huono lääkäri, painottaa Helsingin Töölön Mehiläisen vastaava lääkäri Tove Laivuori.

Tieteessä
Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Ajassa
”Että on joku jolta voi kysyä”

Mentori Pauliina Paananen on vuoden lääketiedettä ­opiskelleelle Ossi Jaloselle se ­tavallinen lääkäri, jolta voi kysyä, miltä työ tuntuu.

Pääkirjoitus
Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Ajassa
Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

Tieteessä
Ruokavalion riskitekijät tappavat enemmän kuin tupakka

Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta.