Lehti 4: Ajan­kohtai­sta 4/2009 vsk 64 s. 251

Kuluttajien tilaamat geenitestit tekevät lääkäreistä konsultteja

Juha-Pekka Honkanen

Suoraan kuluttajille markkinoitavat geenitestit teilattiin käyttökelvottomiksi kliinisessä työssä, kun geenitestejä käsiteltiin bioeettisessä konferensissa Tanskan Århusissa.

Kärkkäimmillään niiden todenperäisyys yksilön sairastumisriskin ennustamisessa rinnastettiin horoskooppeihin.

Lisäksi kuluttajien tilaamat geenitestit voivat johtaa terveydenhuollon resurssien väärään kohdentamiseen, arvioi lääketieteen tohtori

Astridur Stefansdottir

Islannin yliopistosta.

- Jos potilaat määrittävät sairautensa ja lääkityksensä, he ovat kuluttajia ja lääkärit terveyspalvelukonsultteja, hän sanoi.

Palvelua, ei puoskarointia?

Testiteollisuuden näkökulmasta kyse on itsestään ja perimästään lisätietoa kaipaavien ihmisten palvelemisesta. Islantilaista geenitestejä tarjoavaa deCODEme-yhtiötä edustanut immunologian alan professori

Ingileif Jonsdottir

myönsi, ettei testien kliinistä tehoa ole osoitettu ja tulokset voivat aiheuttaa joko turhaa pelkoa tai väärää turvallisuudentunnetta.

Jos tuloksia tulkitaan niiden rajallisuus huomioiden, näitä ongelmia ei Jonsdottirin mukaan synny.

Perimän perusteella sairastumisriskistä kertovat geenitestit ovat yleisessä käytössä Yhdysvalloissa, missä niitä voi ostaa kaupan hyllyltä. Euroopassa kuluttajien tilaamat geenitestit ovat harvinaisia - ainakin toistaiseksi.

- Postmoderni ihminen on kiinnostunut itsestään ja haluaa päättää itse elämästään myös tekemällä itse asioita, joiden on aiemmin pidetty kuuluvan viranomaisille, bioetiikan professori

Anders Nordgren

Uppsalan yliopistosta pohti.

Tämä on koti-geenitestien ja niiden taustalta löytävän testiteollisuuden kivijalka. Testeistä voi Nordgrenin mukaan seurata paljon hyvää: lisätieto voi ohjata ihmisiä elämään terveellisemmin ja johtaa tulevaisuudessa myös räätälöityyn lääkehoitoon.

Testit vielä lapsenkengissään

Testien käytettävyyttä himmentää se, että ne lupaavat ennusteen useimmiten sairauksiin, joiden syntyyn on monta eri tekijää. Testeillä etsitään todennäköisyyttä sairastua esimerkiksi syöpään, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lue myös

Laajoistakaan väestötason perimätutkimuksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä yksikön sairastumisriskistä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, VTT Reijo Sund.

- Tutkimustulokset joihin yksilön riskiä verrataan näissä geenitesteissä voivat olla päteviä ja pitää paikkansa väestötasolla. Arvioitaessa yksilön sairastumisriskiä tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös ympäristötekijät, Sund tiivistää.

Erityisen haitallisena pidetään sitä, että testatut tilaavat ja tulkitsevat perimäanalyysin ilman konsultaatiota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori

Helena Kääriäinen

jakoi skeptisen kannan testejä kohtaan. Markkinoilla olevia testien hän sanoo olevan lapsenkengissään.

- Ihmisiä tulisi valistaa siitä, ettei testejä kannata käyttää näin varhaisessa vaiheessa. Niiden tilaamista ja tekemistä tulisi myös säädellä, Kääriäinen totesi konferenssissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030