1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata
Ajan­kohtai­sta 1-2/2021 vsk 76 s. 8 - 11

Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata Kuva 1 / 2 Kuva: Jami Ivanoff
   

Kuva-aineistot arkistoituvat Kanta-palveluihin nyt seitsemässä sairaanhoitopiirissä ja yhdessä terveyspalveluyrityksessä.

Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä sekä Terveystalossa tehtyjen radiologisten tutkimusten aineistot kuten röntgenkuvat ja magneettitutkimukset tallentuvat Kantaan.

Asetuksen määräaika ei ole kaikkialla ­toteutunut, sillä ­kuva-arkistoinnin piti ­toteutua vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ensimmäisenä Kanta-palvelun Kuva-aineistojen arkistoon liittyi Siun sote syksyllä 2018.

Liittymisen jälkeen röntgenhoitajien on pitänyt huomioida, että kuvausten oleelliset merkinnät kuten kuvan puolisuus ja orientaatio tulevat merkityiksi suoraan pikselidataan. Jos kuvia lausuva radiologi haluaa tallentaa kuvaan merkintöjä, ne pitää niin ikään tallentaa pikselidataan. Siun sotessa katselinkohtaiset kuviin tehtävät merkinnät eivät tallennu Kantaan.

Valtakunnallinen arkistointi ei vaadi käyttäjiltä erityisiä toimenpiteitä, vaan liittymisen jälkeen kuvantamistutkimukset siirtyvät Kuva-aineistojen arkistoon automaattisesti.

Päivittäisessä työssä radiologit katsovat kuvia ensisijaisesti paikallisesta järjestelmästä.

Kuvien vertailusta on odotettavissa kliinistä hyötyä, kun Kuva-aineistojen arkiston käyttö Suomessa laajenee.

– Kun tulee ilmi erilaisia löydöksiä, on helpompi arvioida jatkotutkimusten tarvetta, jos voi vertailla löydöksiä vanhempiin tutkimuksiin, Siun soten radiologian ylilääkäri Perttu Puhakka sanoo.

Toistaiseksi liittyjiä on sen verran vähän, että vertailukuvien tuomaa hyötyä ei ole saatu.

Valtakunnallinen arkistointi voi vähentää myös päällekkäisiä kuvantamistutkimuksia ja turhaa säteilyrasitusta, kun lääkäreillä on kattava tieto tehdyistä tutkimuksista.

Kuvat näkyvät Kannassa vain niissä yksiköissä, joissa kuvat myös tallentuvat Kannan kuva-aineistojen arkistoon. Jos siis sairaanhoitopiiri ei ole liittynyt Kuva-aineistojen arkistoon, piirissä ei myöskään voi katsoa muissa yksiköissä tallennettuja kuva-aineistoja.

Potilas voi halutessaan kieltää kuvien katsomisen toisissa yksiköissä.

Osa kunnista liittyy Kuva-aineistojen arkistointiin myöhemmin kuin sairaanhoitopiirinsä, osa aiemmin. Tämä riippuu käytössä olevista tietojärjestelmistä. Julkisella puolella tekninen liittyjä on yleensä alueellinen kuvantamisjärjestelmä.

Perttu Puhakka pohtii, voisiko Kanta-arkistoa hyödyntää tulevaisuudessa myös kuvantamisen ostopalveluissa. Jos lausuntoja tekevä radiologi saisi kuvat nähtäväkseen Kannassa, ei tarvittaisi erikseen kahdenvälisiä kuvansiirtoyhteyksiä.

Käyttöönotto voi olla pitkä prosessi

Kanta-palvelun Kuva-aineistojen arkiston käyttöönottoa valmistelee tällä hetkellä 14 terveydenhuollon yksikköä. Osa on sairaanhoitopiirejä, osa yksityisiä terveyspalveluyrityksiä.

Käyttöönotto voi olla pitkä prosessi.

– Yksiköissä on erikseen radiologian tietojärjestelmiä ja potilastietojärjestelmiä. Kuva-aineistojen arkiston käyttöönotto edellyttää, että sitä käytetään sertifioiduilla A-luokan järjestelmillä. Osana sertifiointia suoritetaan yhteistestaus Kelan Kanta-palvelujen ja tietoturva-auditointi Viestintäviraston hyväksymän arviointilaitoksen kanssa, että voidaan edetä käyttöönottoon, sanoo Kuva-aineistojen arkiston käyttöönoton asiakkuusvastaava Milja Keinänen Kelasta.

Rahaakin kuluu, kun järjestelmien toimittajat rukkaavat ohjelmistot tarvittavaan kuosiin.

Liittyminen ei kuitenkaan ole vapaaehtoista. Asetuksen 1257/2015 mukaan kuvantamistutkimukset pitää olla saatavissa valtakunnallisesta arkistosta. Asetuksen määräaika ei ole kaikkialla toteutunut, sillä kuva-arkistoinnin piti toteutua vuoden 2019 loppuun mennessä.

Sanktioita ei Kannan kuva-aineistojen arkiston tuoteomistajan Milla Rosenlundin tietojen mukaan ole yksiköille asetettu, mutta toimijoille tiedotetaan aktiivisesti arkistoon liittymisestä. Aloite liittymisestä tulee terveydenhuollon yksiköistä.

Kanta-palveluja kehitetään ja kehitysprojekteja priorisoidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa.

Tämän hetken tavoite Rosenlundin mukaan on, että 2023 mennessä 90 prosenttia julkisen sektorin toimijoista olisi liittynyt kuva-aineistojen Kanta-arkistointiin.

– Joudutaan katsomaan, mitä viedään pontevammin eteenpäin ajanjaksottain. Pyrimme tekemään vuosisuunnitelmat joka palvelulle, mutta tietysti kehittämisessä tulee asioita, jotka voivat edistää tai hidastaa sitä, hän sanoo.

Milja Keinänen arvioi, että kevään mittaan Kuva-aineistojen arkistoon liittyy useita uusia yksiköitä.

Lisää kuva-aineistoja tulee mukaan

Kuva-aineistojen arkistoon arkistoitavia tutkimuksia vaiheistetaan tutkimustyypin mukaan. Toistaiseksi arkistoon tallennetaan lähinnä radiologian nimikkeistön tutkimuksia. Jatkossa arkisto laajenee kattamaan myös esimerkiksi seulontatutkimuksia ja patologian kuvia.

Tuorein muutos koskee EKG-tutkimuksia. Niiden arkistointi Kuva-aineistojen arkistoon tuli mahdolliseksi vuoden alusta niille organisaatioille, jotka jo muutenkin ovat liittyneet Kuva-aineistojen arkistoon.

Kehittämissuunnitelmia on paljon.

– Haasteita riittää moneksi vuodeksi eteenpäin, Kelan Milla Rosenlund sanoo.

Lue myös

Tällä hetkellä Kantaan arkistoidaan kuvia vain uusista tutkimuksista. Tulevaisuudessa palveluun suunnitellaan myös vanhojen kuvien arkistointia. Tälle ei ole lyöty lukkoon aikataulua.

Kuvien näyttämisestä Omakannassa ei ole tehty päätöstä. Nyt kansalainen voi lukea sieltä kuvantamistutkimusten lausunnot.

Joulukuuhun mennessä Kuva-aineistojen arkistoon on viety 769 000 kuvantamistutkimusta, joihin sisältyy 206 miljoonaa kuvaa.

Säteilyrasitustietojen keruu pohdinnassa

Kanta-palveluihin on mietitty myös säteilyrasitustietojen keruuta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teetti esiselvityksen kansallisen säteilyannosrekisterin toteuttamisen edellytyksistä, ennen kuin Kanta-palvelujen kehittäminen siirtyi Kelaan tämän vuoden alussa.

Marraskuussa 2019 julkaistussa esiselvityksessä on esillä tietojen keruu paitsi radiologiasta, myös sädehoidosta ja isotooppilääketieteen alalta.

Säteilyrasitustietojen keruu on merkitty Kanta-julkaisuaikatauluun, jota päivitetään 3–4 kertaa vuodessa. Toteutuksen aikataulusta ei ole päätetty.

Ennen säteilyrasitustietojen keruuta pyritään saamaan erityyppiset kuvantamistutkimukset arkistoinnin piiriin.

– Eri toiminnallisuuksien toteuttamisen järjestys riippuu kuitenkin monesta tekijästä, ja myös sote-organisaatioiden näkemyksiä tullaan jatkossa huomioimaan entistä paremmin, Milla Rosenlund sanoo.

Tästä on kyse

Kuva-aineistojen arkisto kuuluu Kanta-palveluihin. Sinne arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset sekä kuviin liittyvät pyynnöt, tutkimusmerkinnät ja -lausunnot.

Palvelun avulla voi arkistoida ja hakea sekä Kuva-aineistojen arkistoon tallennettuja kuvantamistutkimuksia että Potilastiedon arkistoon tallennettuja kuvantamisen asiakirjoja.

Omakannassa potilaan nähtävillä ovat kuvantamistutkimuksiin liittyvät pyynnöt, tutkimusmerkinnät ja lausunnot.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Meidän on usein vaikea pyytää apua

Omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, muistuttaa piiriylilääkäri Tuija Räisänen kollegoja.

Tieteessä
Lasten laboratoriotutkimukset päivystyksessä: mitä ja milloin?

Päivystyksessä selvitään yleensä varsin suppealla tutkimusvalikoimalla.

Tieteessä
Superbakteerien suuri määrä tropiikin matkailijoilla yllätti tutkijat

Jokainen tutkijoiden seuraamista 20 matkailijasta sai superbakteerin matkan ensimmäisellä viikolla.

Ajassa
Oulun Duodecim-seura palkitsi LT Milla Kuusiston ja LK Jakub Bazian

Oulun Duodecim-seura jakoi palkinnon Pohjolan Lääkäripäivien avajaisissa.

Ajassa
Uuden Fin-796H-koronavariantin koko genomi on määritetty

Kyseessä on uniikki maailmalla aiemmin tunnistamaton SARS-CoV-2-viruksen variantti.

Ajassa
Vasta-ainepositiivisten osuus on pysynyt pienenä

THL:n vasta-ainetutkimuksen osallistujat valitaan satunnaisotannalla.