Lehti 24: Ajan­kohtai­sta 24/2016 vsk 71 s. 1748

Lääkäri määräsi metsäterapiaa Sipoossa

Pilottiprojektissa testattiin metsän hyvinvointi­potentiaalia terveydenhuollossa.

Peikko Pitkänen
Kuvituskuva 1

Anders Mickos uskoo, että terveysmetsätoiminta pääsee vielä Käypä hoito -suositusten joukkoon. – Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustuloksia.

Lääkärin määräämiä terveysmetsäretkiä kokeiltiin Sipoossa viime syksynä ja talvena. Metsäkylpyjä määrättiin stressiin, masennukseen ja aikuistyypin diabetekseen.

Sipoon avoterveydenhuollon terveysmetsäretkiä potilaille olivat suunnittelemassa johtava lääkäri Anders Mickos ja avosairaanhoidon ylilääkäri Anna Peitola.

Palaute on ollut innostunutta.

Tutkimustiedon valossa luonnolla on kuntouttava ja ennaltaehkäisevä vaikutus moneen terveysongelmaan. Myönteiset tulokset näkyvät muun muassa pulssissa, verenpaineessa ja verensokeritasossa.

Lääkäri valitsi potilasryhmät

Alkusysäys retkille tuli biologi Adela Pajusen jamaantieteilijä Marko Leppäsen vetämästä Terveysmetsä-projektista, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Kokeilu avoterveydenhuollon kanssa on Suomen ensimmäinen.

– Lääkärit ja hoitajat olivat alusta asti mukana, ja he valitsivat potilasryhmät. Sisältöjä ja harjoitteita suunniteltiin yhdessä lääkärin ja luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkivan professori Liisa Tyrväisen kanssa, Leppänen kertoo.

Leppäsen ja Pajusen vetämiä retkiä oli kahdeksan, ja paikkavalinnoissa pyrittiin monipuolisuuteen.

– Olimme erilaisten metsätyyppien lisäksi avosuolla, ulkosaaristossa, korkeilla näköalapaikoilla ja viljelysmaisemissa, jopa hevostallissa.

Eri paikkojen tarkoituksena oli auttaa osallistujia tunnistamaan omaa hyvinvointia tukevia luonto- ja maisematyyppejä ja kannustaa omatoimiseen liikkumiseen.

Avosairaanhoidon ylilääkäri Anna Peitola osallistui retkille kaksoisroolissa: kokijana ja projektia suunnitelleena lääkärinä. Retkien tahti oli hänestä sopivan rauhallinen, mutta myös riittävän hengästyttävä.

Peitolaa ilahduttivat harjoitteet, joissa rohkaistiin käyttämään kaikkia aisteja. Lähtökohtana oli oletus, että luontoaltistus on sitä tehokkaampaa, mitä tietoisemmin ihminen on läsnä.

– Tuoksut, näköhavainnot ja äänet herättelivät mieltä ja kehoa, niska-hartiaseutu rentoutui, ja keho tuli kokonaisvaltaisemmin käyttöön. Väsymys ja stressi lievittyivät selvästi.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Japanissa on jo vakiintunut tapa, että lääkärit ohjaavat potilaita sertifioituihin terveysmetsiin. Anders Mickos uskoo, että terveysmetsätoiminta pääsee vielä Suomessakin Käypä hoito -suositusten joukkoon.

Lue myös

– Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustuloksia riittävän laajoilla potilasaineistoilla.

Marko Leppäsen mielestä pitäisi selvittää, kuinka ohjatulla luonnossa liikkumisella voitaisiin vaikuttaa kansanterveyteen ja laatia sen pohjalta valtakunnallinen toimintastrategia.

– Vuotuiset terveydenhuoltomenot ovat maassamme lähes 20 miljardia. Uskon, että luontointerventiot olisivat kustannustehokas tapa tukea terveyttä.

– Peruslähtökohdat ovat olemassa, sillä suomalaisen matka lähimpään metsään on noin 600 metriä ja luontosuhteemme on melko mutkaton.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030