1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärit kritisoivat Päijät-Hämeen yhteisyritystä
Ajan­kohtai­sta

Lääkärit kritisoivat Päijät-Hämeen yhteisyritystä

Kannanoton mukaan on kuntalaisten, kuntien ja henkilöstön yhteinen etu kehittää palveluja nykymallin pohjalta.

Lääkärit kritisoivat Päijät-Hämeen yhteisyritystä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän suunnittelemassa peruspalvelujen yhteisyrityksessä lähestyy päätöksenteon aika, ja keskustelu sen ympärillä kiihtyy.

Tarjouskilpailussa mukana olevien Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon on määrä jättää tarjoukset tällä viikolla. Yhtymähallitus käsittelee asiaa 29. kesäkuuta, ja yhtymäkokous tekee päätöksen 7. elokuuta.

Alueen lääkäriluottamusmiehet ovat huolissaan yhteisyrityksen vaikutuksista.

– Kuntalaisten, kuntien ja henkilöstön yhteinen etu on, että hyvinvointikuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään myös jatkossa nykymallin pohjalta, joukko alueen lääkäriluottamusmiehiä kirjoittaa Lääkärilehdelle toimittamassaan kannanotossa.

Päijät-Hämeessä on toiminut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointikuntayhtymä vuoden 2017 alusta.

Yksi huolenaihe on osaoptimointi ja potilaan pompottelu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

Lääkärit pelkäävät myös, että erikoistumiseen liittyvät siirtymät yksiköiden välillä hankaloituvat, jos työnantaja vaihtuu sairaalan ja terveysaseman välillä siirtyessä. Heidän mukaansa yhden työnantajan malli on ollut jopa rekrytointivaltti.

Kannanoton kirjoittajat pelkäävät myös, että yritys saattaisi voiton toivossa laskea palvelujen laatua ja saavutettavuutta.

– Kun lääkärin ajanvarausvastaanotolle ei pääse, kuormittuu päivystyspoliklinikka, jossa hoito on kalliimpaa ja jonne kuuluvat vain kiireellistä hoitoa vaativat päivystystapaukset, luottamusmiehet kirjoittavat.

Nykymallissa on ongelmia

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialajohtaja Tuomo Nieminen näkee, että nykymalli ei ole onnistunut ratkaisemaan esimerkiksi hoitoon pääsyn ongelmia, jotka ovat esimerkiksi Lahdessa olleet isoja pitkään.

Niemisen mielestä palveluja on pyritty kehittämään nykymuotoisena pitkään, eikä lopputulos ole kovin tyydyttävä.

Sekä erikoistuvat lääkärit että potilaat ovat siirtyneet eri palvelutuottajien välillä nykymallissakin.

Tämä johtuu siitä, että Päijät-Hämeessä yli puolet avosairaanhoidon vastaanottopalveluista on ulkoistettuna tällä hetkellä.

Niemisen mukaan yliopistojen kanssa käydään parhaillaan keskustelua erikoistumisjärjestelyihin liittyen.

– Otamme vakavasti erikoistumiskoulutukseen liittyvät asiat. Uskon, että ajan kanssa ne saadaan kuntoon, hän sanoo.

Nieminen tuo esille, että siirtymät koskevat lähinnä erikoistumisaikaa.

Kilpailutuksessa on kiinteä summa

Nyt meneillään olevassa tarjouskilpailussa integraatioon on pyritty Tuomo Niemisen mukaan kiinnittämään huomiota.

Lue myös

Ehdoissa on myös seitsemän päivän hoitotakuu. Tällä hetkellä hoitoon pääsy voi Niemisen mukaan kestää moninkertaisen ajan.

Kyseessä on käänteinen kilpailutus, jossa kilpaillaan laadulla. Tarjoajille on annettu kiinteä summa, ensimmäisenä vuonna noin 36 miljoonaa euroa. Sillä summalla yrityksen pitää tarjota ensi vaiheessa Lahden, Kärkölän ja Iitin asukkaille sovittu osa perustason sosiaali- ja terveyspalveluista.

Luottamusmiesten mukaan iso osa hyvinvointikuntayhtymän perusterveydenhuollon lääkäreistä ja hammaslääkäreistä on jo miettinyt työnantajan vaihtoa, jos yhteisyritys perustetaan.

Huolestuttaako tämä?

– Totta kai mietityttää ja huolestuttaa. Päätöksenteon jälkeen tilanne selkeytyy, ja järjestelyn vahvuudet korostuvat. On näkyvissä kannustintekijöitä, joiden vuoksi kannattaa jatkaa työpaikassa, kuten jo se, että pystymme tarjoamaan aiempaa laadukkaampia palveluita.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronavirus aiheutti ammattitaudin 26 työntekijälle

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä.

Ajassa
Terveyden edistämisen määrärahan haku alkoi

Tavoitteena on vähentää koronakriisin negatiivisia vaikutuksia.

Ajassa
Koronasovelluksen koekäyttö alkaa

Varsinainen käyttö alkaa syyskuussa.

Tieteessä
Oireisesta aikuisesta koronaviruksen jatkotartuntoja kouluympäristössä

THL selvitti kahdessa helsinkiläisessä koulussa todetun koronatartunnan altistukset ja jatkotartunnat.

Ajassa
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön koronaeristyskeskus oli pakko sulkea

Koronaeristyskeskus Lesboksen saarella Kreikassa jouduttiin sulkemaan, koska paikallisviranomaiset määräsivät kaupunkisuunnitteluun liittyviä sakkoja ja uhkasivat oikeustoimilla.

Tieteessä
Uutta tietoa diabeetikon jalan ahtauttavasta valtimotaudista

Alaraajojen valtimotauti diabetesta sairastavalla aiheuttaa korkean kuolemanriskin ja valtimohaava alaraajan amputaatioriskin väitöstutkimuksen perusteella.