1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kaivataan lisää tietoa
Ajan­kohtai­sta

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kaivataan lisää tietoa

Suurin osa lääkepäästöistä tulee normaalin lääkkeiden käytön kautta, mikä tekee ongelmasta hankalan ratkaista.

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kaivataan lisää tietoa Kuva 1 / 1

Kaikista maailman vesistöistä tällä hetkellä löytyy lääkejätteitä. Niiden vaikutuksista ympäristölle, eliöille ja ihmisille ei tiedetä riittävästi, sanoi apteekkari Eeva Teräsalmi lääkkeiden ympäristövaikutuksia käsittelevässä seminaarissa. Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tapahtuma Rinnakkain - Lääkkeet, terveys ja ympäristö toi yhteen keskiviikkona Helsingin Tiedekulmaan lääkealan toimijoita niin lääketeollisuudesta, sairaaloista kuin sääntelypuoleltakin.

Suurin osa lääkepäästöistä tulee normaalin lääkkeiden käytön kautta, mikä tekee ongelmasta hankalan ratkaista. Lääkkeitä ei voi vain kieltää.

Lääkkeitä päätyy ympäristöön esimerkiksi viemäriverkoston kautta, kun ne huuhtoutuvat iholta suihkuveteen tai elimistöstä vessanpönttöön.

Käypä hoito -suosituksissa ei oteta toistaiseksi huomioon lääkkeiden ympäristövaikutuksia. Tietoa tarvittaisiin enemmän, sanoi pääsihteeri Matti Rautalahti Lääkäriseura Duodecimistä seminaarin paneelissa.

– Lääkärit ovat lääkkeiden käytön portinvartijoita, hän totesi.

Yksittäisen lääkärin rooli korostuu Rautalahden mukaan siinä, miten hän vie lääkkeiden käytön ohjeistuksen käytäntöön potilastyöhön.

Lääkkeiden poistaminen vesistöistä hankalaa

Lääkkeiden ympäristövaikutuksia säädellään sekä EU-tasolla (mm. teollisuuspäästödirektiivi ja humaanilääkedirektiivi) sekä kansallisella tasolla (mm. ympäristöluvat teollisuudelle ja lääkelaki).

Säätely koskee muun muassa lääkkeiden valmistusta, kuljetusta, sairaaloiden lääkehuoltoa sekä avohuollon lääkehuoltoa. Ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä kriteeri lääkkeen myyntiluvan saamiselle.

EU tutkii parhaillaan ongelman laajuutta ja valmistelee uutta ympäristövaikutusten strategiaa, kertoi Euroopan komission edustaja Helen Clayton seminaarissa. Hänen mukaansa tarvitaan lisää tietoa siitä, miten lääkejäämät vaikuttavat välillisesti esimerkiksi juomaveteen ja miten riskejä voisi hallita.

Lääkejäämien poistaminen vesistöistä on hankalaa ja kallista, eikä sillä välttämättä saavuteta haluttuja tuloksia. Siksi Clayton painottaa lääkkeiden ympäristövaikutuksiin liittyvän ohjeistuksen lisäämistä ja tietoisuuden lisäämistä kliinikoiden parissa, jotka lääkkeitä määräävät. Hän mainitsee myös, että tiettyjen potilaiden virtsaa sairaaloissa voisi mahdollisesti jatkossa kerätä, jotta se voidaan puhdistaa ennen viemäriverkostoon päätymistä.

Lue myös

Hus lisää vastuulliskriteerejä julkisissa lääkehankinnoissa

Lääkkeiden kokonaismyynti Suomessa on noin 3,1 miljardia euroa, joista reseptilääkkeiden osuus on 2,1 miljardia euroa ja sairaalalääkkeiden 620 miljoonaa euroa.

Sairaalalääkkeiden osuus kaikesta lääkemyynnistä Suomessa on noin 30 prosenttia, kertoi sairaanhoitopiirin apteekkari Kerstin Carlsson HUS-apteekista. HUS:n julkisissa lääkehankinnoissa kilpailutetaan noin 6 000 nimikettä, joista 1 500-2 000 päätyy sairaaloiden peruslääkevalikoimaan.

Hus tulee lisäämään vastuullisuuskriteerien käyttöä hankinnoissaan, mikä tarkoittaa että niitä asetetaan vaatimuksiksi tai pisteytettäviksi ominaisuuksiksi. Ensi vuonna kilpailutuksissa pitää käyttää vastuullisuuskriteerejä 30 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna, kertoi Carlsson.

Lisäksi hankinnoissa pyritään korvaamaan pvc-tuotteet vuoden 2020 loppuun mennessä. Tätä on jo huomioitu lääkevalikoimassa.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kannabiksen käyttö ei yleistynyt alaikäisillä

Sen sijaan yli 18-vuotiailla kannabiksen kokeilu ja käyttö lisääntyivät.

Ajassa
Suomessa määrätty e-resepti käy Kroatiassa

Palvelu laajenee myöhemmin myös muihin Euroopan maihin.

Ajassa
Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut

Yhtiö tavoittelee 14 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Ajassa
Yli 2 300 hoitoa tehtiin luovutetuilla sukusoluilla

Yli 500 itsellistä naista ja naisparia sai viime vuonna hedelmöityshoitoja Suomessa.

Tieteessä
Rusto-hiushypoplasiaa sairastavien tarkka seuranta tarpeen oireista riippumatta

Seulonta on tarpeen muun muassa keuhkomuutosten ja syöpäriskin takia, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Käärmeenpurema tappaa 81 000–138 000 ihmistä joka vuosi

Käärmeen myrkky vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden vuosittain.