• Tiiamari Pennanen

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kaivataan lisää tietoa

Suurin osa lääkepäästöistä tulee normaalin lääkkeiden käytön kautta, mikä tekee ongelmasta hankalan ratkaista.

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kaivataan lisää tietoa Kuva 1 / 1

Kaikista maailman vesistöistä tällä hetkellä löytyy lääkejätteitä. Niiden vaikutuksista ympäristölle, eliöille ja ihmisille ei tiedetä riittävästi, sanoi apteekkari Eeva Teräsalmi lääkkeiden ympäristövaikutuksia käsittelevässä seminaarissa. Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tapahtuma Rinnakkain - Lääkkeet, terveys ja ympäristö toi yhteen keskiviikkona Helsingin Tiedekulmaan lääkealan toimijoita niin lääketeollisuudesta, sairaaloista kuin sääntelypuoleltakin.

Suurin osa lääkepäästöistä tulee normaalin lääkkeiden käytön kautta, mikä tekee ongelmasta hankalan ratkaista. Lääkkeitä ei voi vain kieltää.

Lääkkeitä päätyy ympäristöön esimerkiksi viemäriverkoston kautta, kun ne huuhtoutuvat iholta suihkuveteen tai elimistöstä vessanpönttöön.

Käypä hoito -suosituksissa ei oteta toistaiseksi huomioon lääkkeiden ympäristövaikutuksia. Tietoa tarvittaisiin enemmän, sanoi pääsihteeri Matti Rautalahti Lääkäriseura Duodecimistä seminaarin paneelissa.

– Lääkärit ovat lääkkeiden käytön portinvartijoita, hän totesi.

Yksittäisen lääkärin rooli korostuu Rautalahden mukaan siinä, miten hän vie lääkkeiden käytön ohjeistuksen käytäntöön potilastyöhön.

Lääkkeiden poistaminen vesistöistä hankalaa

Lääkkeiden ympäristövaikutuksia säädellään sekä EU-tasolla (mm. teollisuuspäästödirektiivi ja humaanilääkedirektiivi) sekä kansallisella tasolla (mm. ympäristöluvat teollisuudelle ja lääkelaki).

Säätely koskee muun muassa lääkkeiden valmistusta, kuljetusta, sairaaloiden lääkehuoltoa sekä avohuollon lääkehuoltoa. Ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä kriteeri lääkkeen myyntiluvan saamiselle.

EU tutkii parhaillaan ongelman laajuutta ja valmistelee uutta ympäristövaikutusten strategiaa, kertoi Euroopan komission edustaja Helen Clayton seminaarissa. Hänen mukaansa tarvitaan lisää tietoa siitä, miten lääkejäämät vaikuttavat välillisesti esimerkiksi juomaveteen ja miten riskejä voisi hallita.

Lääkejäämien poistaminen vesistöistä on hankalaa ja kallista, eikä sillä välttämättä saavuteta haluttuja tuloksia. Siksi Clayton painottaa lääkkeiden ympäristövaikutuksiin liittyvän ohjeistuksen lisäämistä ja tietoisuuden lisäämistä kliinikoiden parissa, jotka lääkkeitä määräävät. Hän mainitsee myös, että tiettyjen potilaiden virtsaa sairaaloissa voisi mahdollisesti jatkossa kerätä, jotta se voidaan puhdistaa ennen viemäriverkostoon päätymistä.

Hus lisää vastuulliskriteerejä julkisissa lääkehankinnoissa

Lääkkeiden kokonaismyynti Suomessa on noin 3,1 miljardia euroa, joista reseptilääkkeiden osuus on 2,1 miljardia euroa ja sairaalalääkkeiden 620 miljoonaa euroa.

Sairaalalääkkeiden osuus kaikesta lääkemyynnistä Suomessa on noin 30 prosenttia, kertoi sairaanhoitopiirin apteekkari Kerstin Carlsson HUS-apteekista. HUS:n julkisissa lääkehankinnoissa kilpailutetaan noin 6 000 nimikettä, joista 1 500-2 000 päätyy sairaaloiden peruslääkevalikoimaan.

Hus tulee lisäämään vastuullisuuskriteerien käyttöä hankinnoissaan, mikä tarkoittaa että niitä asetetaan vaatimuksiksi tai pisteytettäviksi ominaisuuksiksi. Ensi vuonna kilpailutuksissa pitää käyttää vastuullisuuskriteerejä 30 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna, kertoi Carlsson.

Lisäksi hankinnoissa pyritään korvaamaan pvc-tuotteet vuoden 2020 loppuun mennessä. Tätä on jo huomioitu lääkevalikoimassa.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Lääkealalla valmistauduttu brexitiin
Lääkelasku pienenee paljon lääkkeitä käyttävillä
Talvi passivoi pohjoissuomalaisia tyttöjä

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.