Lehti 16-17: Ajan­kohtai­sta 16-17/2003 vsk 58 s. 1874 - 1876

Lääkevaihto alkoi Lääkäri hoitaa potilasta eikä hintapolitiikkaa

Lääkevaihdosta saatujen ensimmäisten kokemusten perusteella lääkärit näyttävät kieltävän lääkevaihdon varsin harvoin. Silti lääkevaihto ärsyttää monia lääkäreitä: potilaan ja lääkärin väliin ei haluta kolmatta tahoa. Vaihto tuottaa myös ylimääräistä työtä ja päänvaivaa. Lohtajan ainoa terveyskeskuslääkäri joutuu uusimaan monia reseptejä näkemättä potilasta ja yrittää nyt muistella, olisiko juuri tämän vanhanisännän paras pysyä vanhoissa tutuissa lääkkeissään.

- Lääkekulujen kasvu on vakava ongelma, mutta lääkärin tehtävä ei kuitenkaan ole hoitaa hintapolitiikkaa, vaan potilasta, huomauttaa ylilääkäri Pirjo Kääriäinen Helsingin Töölön terveysasemalta.

Suvi Sariola

Vastahankamielellä lääkevaihtoon suhtautuu apulaisylilääkäri Matti Levaniemi Lohtajalta. Jotta vastaanotto ylipäätään pyörisi, 2 900 asukkaan keskipohjalaiskunnan ainoa terveyskeskuslääkäri joutuu uusimaan paljon reseptejä näkemättä potilasta lainkaan.

- Reseptien uusinnat ovat käyneet työläämmiksi, kun joutuu muistelemaan, minkälainen potilas kyseessä on ja pitääkö hänen tapauksessaan kieltää lääkevaihto, Levaniemi kuvaa.

Koska paikkakunta on pieni, hän toisaalta myös tuntee potilaansa melko hyvin.

- Täällä on paljon vanhuksia, ja yritän miettiä vaihdon heidän puolestaan: jos tiedän, mikä lääke on selvästi edullisempi, mietin, onko järkevää vaihtaa, vai onko tämän potilaan tapauksessa paras pysyä entisessä tutussa lääkkeessä. Näillä perusteilla olen kirjoittanut vaihtokieltoja lähinnä vanhuksille.

Ärsyttävänä Levaniemi pitää sitä, että aivan tavanomaiset lääkkeet voivat nyt vaihtua tuiki tuntemattomiksi.

- Reseptejä uusiessa tulee vastaan sellaisia lääkkeiden nimiä, joita en ole koskaan kuullutkaan. Kyllä tällainen voi aiheuttaa kommelluksia.

- Lääkkeiden hinnoista on puhuttu monta vuotta. Jos kerran niitä oli varaa kohtuullistaa, eivätkö lääketehtaat olisi voineet tehdä sitä itse, niin ettei lääkevaihtoon olisi tarvinnut ryhtyä, Levaniemi miettii.

EI KIELTOJA ENSI ALKUUN

Töölön terveysaseman lääkäreillä ei vielä ole kovin paljon kokemusta lääkevaihdosta, mutta potilaiden kanssa asiasta on keskusteltu paljonkin.

Terveyskeskuslääkäri Johanna Pennaselle tuli jo huhtikuun alkupäivinä uusittavaksi reseptejä, joista näki, että potilas oli apteekissa kieltänyt lääkkeen vaihtamisen. Pennanen itse ei sen sijaan ollut kieltänyt vielä kertaakaan lääkevaihtoa huhtikuun parin ensimmäisen viikon aikana.

- Kun olen määrännyt esimerkiksi antibiootteja, olen sanonut potilaalle, että tämän voi vaihtaa halvempaan, hän kertoo.

Myöskään ylilääkäri Pirjo Kääriäinen ei ollut vielä kirjoittanut vaihtokieltoja. Pennanen ja Kääriäinen kuitenkin ennakoivat kirjoittavansa kieltoja, jos kyseessä on esimerkiksi psykiatrinen potilas tai vanhus tai muu huonomuistinen potilas, jonka on vaikea pitää mielessä, mikä lääke mihinkin vaivaan oli tarkoitettu. Kääriäinen tosin uskoo sekaannuksia voivan sattua nuoremmillekin potilaille, jos lääkkeitä on monia ja kaikki vaihtuvat muutaman kuukauden välein erinimisiksi kuin aikaisemmin.

HALUAN TIETÄÄ, MITÄ LÄÄKETTÄ POTILAS KÄYTTÄÄ

Töölön terveysasemalla työskentelevä terveyskeskuslääkäri Laura Palanterä kertoo käyttäneensä monia geneerisiä valmisteita jo ennen kuin lääkevaihto alkoikaan ja aikoo käyttää niitä jatkossakin. Lääkkeiden vaihdon apteekissa hän kuitenkin kieltää ja vaihtaa sen sijaan lääkkeen halvemmaksi itse, jos se vain suinkin on mahdollista.

Niinpä Palanterä kysyy potilailta, haluavatko nämä vaihtaa lääkkeensä. Jos potilas tahtoo halvempaa lääkettä, Palanterä kirjoittaa lääkemääräyksen jo vastaanotolla. Hänen alueellaan on kuitenkin paljon vanhoja ihmisiä, jotka eivät edes halua lääkkeitään vaihdettavan.

- Haluan keskustella näistä vaihdoista potilaan kanssa, etteivät he menisi vaihtamaan lääkkeitään apteekissa omin päin. Kirjoitan joka reseptiin ei vaihtoa, koska haluan itse valita lääkkeen, jotta tiedän, mitä lääkettä potilas syö ja jotta voin keskustella hänen kanssaan lääkkeen vaikutuksesta. Minulla oli vähän aikaa sitten tapaus, jossa potilas vaihtoi geneeriseen valmisteeseen ja hänen verenpaineensa nousi, vaikka lääkkeiden piti olla aivan samat, Palanterä kertoo.

- Kyllä minä varmaan jollekin mustalle listalle joudun!

KOTISAIRAANHOIDON VANHUKSET EIVÄT HALUA VAIHTAA

- Kotisairaanhoidossa on sikäli erittäin hyvä tilanne, että siellä on monia potilaita, joille apteekki jakaa lääkkeet. Pidimme apteekin kanssa palaverin ja sovimme, ettei kotisairaanhoidon potilaiden lääkkeitä vaihdeta automaattisesti, vaan lääkevaihto arvioidaan tapaus kerrallaan, kertoo kotisairaanhoidon lääkärinä Töölössä työskentelevä Jani Mononen.

- Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kotisairaanhoidon potilaiden lääkkeitä ei saa vaihtaa apteekissa neuvottelematta ensin lääkärin kanssa, sanoo ylilääkäri Pirjo Kääriäinen. Niinpä esimerkiksi lääkkeitä noutavan kodinhoitajan ei hänen mielestään pitäisi antaa lupaa lääkevaihtoon potilaan puolesta.

Kotisairaanhoidossa on kuitenkin paljon myös sellaisia potilaita, joiden kalliista lääkkeistä, kuten uusista neurolepteistä, ei edes ole rinnakkaisvalmisteita.

Lue myös

Kotisairaanhoidossa olevat vanhukset eivät Monosen mukaan yleensä itsekään halua vaihtaa lääkkeitään. Tabletin ulkonäkö on monelle heistä olennaisen tärkeää. Jotkut vanhukset jopa kaatavat uudet lääkkeensä vanhoihin, jo 20 vuotta sitten käyttämiinsä lääkepurkkeihin, jotta varmasti muistaisivat, mihin vaivaan lääkettä piti ottaa.

Kotisairaanhoidossa työskentelevät henkilöt, joilla ei ole terveydenhuollon koulutusta, voivat tavallisesti saada luvan esimerkiksi lääkkeenjakeluun peruspiirin ylilääkäriltä. Huhtikuun alun jälkeen Pirjo Kääriäinen ei kuitenkaan ole antanut uusia lupia niille kodinhoitajille, joilla sitä ei vielä ole.

- Haluan ensin nähdä, miten lääkevaihto lähtee käyntiin.

MAALAISJÄRKI OLISI RIITTÄNYT

Töölön lääkärit ovat mainiosti perillä lääkekustannusten noususta aiheutuvista ongelmista. Silti lääkevaihto ei tunnu parhaalta tavalta hillitä kustannuksia.

- Maalaisjärki olisi riittänyt. Jokaisella on kuitenkin oma lääkerepertuaari, jonka tuntee ja jota käyttää, sanoo Jani Mononen, joka kertoo kirjoittaneensa toisinaan reseptejä pelkällä vaikuttavalla aineella jo ennen lääkevaihtoa.

Pirjo Kääriäisen mielestä lääkärin tehtävä ei ole hoitaa hintapolitiikkaa, vaan potilasta. Silti häntä harmittaa, että lääkevaihto toteutettiin antamatta lääkäreille todellisia edellytyksiä valita potilaalle halpaa lääkettä.

- Nyt lääkäreitä tavallaan syyllistetään kalliiden lääkkeiden määräämisestä, vaikka heille ei ole annettu edellytyksiä onnistua halvemman lääkkeen valinnassa. Apteekkien käytössä on tietojärjestelmä, josta näkee kerralla lääkkeen nimen, hinnan ja muut samaa vaikuttavaa ainetta olevat lääkkeet. Lääkärien Pegasos-järjestelmässä sen sijaan joutuu hitaasti etsimään jokaisen lääkkeen erikseen, hän harmittelee.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030