1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikä saa lääkärin jaksamaan pitkittyneessä koronatilanteessa?
Ajan­kohtai­sta

Mikä saa lääkärin jaksamaan pitkittyneessä koronatilanteessa?

Tärkeimmät keinot resilienssin vahvistamiseen ovat yksinkertaisia ja maanläheisiä.

Mikä saa lääkärin jaksamaan pitkittyneessä koronatilanteessa? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Terveydenhuollossa on oltu kovilla, mutta nyt on aika puhua siitä, mikä saa lääkärin jaksamaan ja lisää resilienssiä, eli psyykkistä palautumiskykyä.

Riittävä uni, liikunta, luonto, läheiset ihmiset, työyhteisön tuki ja tieto oman työn merkityksellisyydestä. Siinä lääkärien maanläheisiä keinoja pitää huolta itsestään pitkittyneessä koronatilanteessa.

HUS Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma on perehtynyt pandemioiden historiaan, ja sen perusteella hän ennakoi jo koronapandemian alkuvaiheessa, että se todennäköisesti kestää 1,5-2 vuotta.

– Jaksamisessa on kyse paljon siitä, mihin asentoon aivonsa asettaa. Jos on hyväksynyt, että tämä todennäköisesti kestää pitkään, jaksaminenkin tulee suunniteltua pitkäjänteisemmin. Uskon, että se on auttanut minua itseäni ja myös sitä, miten olen esimiehenä pystynyt viestimään henkilöstölle, Kuisma pohtii.

Hän teki oman henkilökohtaisen resilienssisuunnitelmansa jo pandemian alussa. Siihen kannusti ajatus siitä, että on vaikea elää jopa pari vuotta epävarmuudessa ilman suunnitelmaa.

Kuisma listasi itselleen käskyt: nuku riittävästi, pidä hyvää huolta fyysisestä kunnosta, nauti pienistä mukavista asioista työssä ja vapaa-ajalla ja pidä yhteyttä ystäviin tapaamalla heitä eikä vain teknologian välityksellä.

Lisäksi hän ohjeisti itseään: käy Lapin mökillä vähintään kerran kuussa, pidä lyhyt kesäloma, ja pilko muu loma pitkiksi viikonlopuiksi.

Kuisma kokee jaksaneensa hyvin, lukuun ottamatta maaliskuun 2020 kolmatta viikkoa, jolloin unet jäivät vähiin. Merkittävä asia jaksamisessa on ollut työyhteisön ja lähipiirin tuki.

– Jaksamista auttaa, kun ottaa tilanteen ainutkertaisena haasteena, joka hoidetaan hyvin loppuun.

Oma tontti puhtaaksi

TYKS:ssa työskentelevän tehohoitolääkäri Juha Grönlundin koronaurakka alkoi tietynlaisen tiedonjanon merkeissä. Hän halusi tietää, mistä uudessa sairaudessa on kysymys. Niinpä hän luki paljon, otti asioista selvää ja suorastaan innostui.

– Koin myöskin, että tämä on meidän tehtävämme, tätä varten meidät on koulutettu. Alkuvaiheessa tuntui, että omalla osastolla tuli palokuntalaistunnelma, hän muistelee.

Grönlund oli jo aiemmin perehtynyt erityisesti hengityskonehoitoon ja päätyi sitä kautta pohtimaan varautumista koronapotilaiden hoitoon.

Grönlund miettii, että oma sairastuminen on pelottanut yllättävän vähän.

– Olen ajatellut saavani taudin todennäköisemmin vapaa-ajalta kuin tehon eristyshuoneesta.

Jaksamista on auttanut se, että henkilökunta on vuorotellut koronaeristyksen ja tavallisen teho-osaston välillä.

– Muutaman välipäivän jälkeen eristysvaatetuksen pukeminen ei tunnu niin rasittavalta, Grönlund sanoo.

Vapaa-ajalla hän harrastaa kestävyysurheilua. Voimia tuo myös lasten kanssa puuhailu. Toisaalta koronasta on vaikea päästä kokonaan irti, koska varotoimet tulevat vastaan myös vapaa-ajalla.

– Ajattelen niin, että koetan tehdä oman osani: päivä kerrallaan urakoidaan omaa tonttia puhtaaksi. En niinkään murehdi sitä, miten tauti saadaan yhteiskunnasta pois. Se on jonkun toisen työtehtävä.

Lue myös

Voimaa Lapin luonnosta

Kolarin johtavan lääkärin Ulla Ylläsjärven resilienssiä vahvistaa Lapin luonto.

– Omalta pihalta pääsee metsään ja vaikka minne, eikä tarvitse nähdä ketään, jos haluaa välttää ihmisiä, hän sanoo.

Myös läheiset, etenkin naapurissa asuvat lapsenlapset tuovat elämänvirkeyttä, samoin työyhteisö, jossa on voitu yhdessä puhua ja pohtia koronaan liittyviä asioita.

Lapin johtavat lääkärit ja tartuntataudeista vastaavat lääkärit pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään etäkokouksissa ja WhatsApp-ringin avulla. Se luo tunteen siitä, ettei asian kanssa ole yksin omassa kunnassaan.

Ylläsjärven työtilannetta korona on muuttanut ainakin niin, että tavoitettavissa on oltava päivittäin. Jos ilmaantuu koronatapauksia, hänen on tehtävä tartuntatautilain mukaiset päätökset.

Mutta myös muut asiat kuin korona ovat tärkeitä.

– Ei pidä rypeä vain koronassa, vaan miettiä muitakin terveydenhuollon asioita: mikä tuo ihmisille terveyttä, miksi tätä työtä tehdään. Se laajentaa ajatusmaailma ja tuo lisää voimia. Emme voi olla yhden asian ihmisiä tässäkään tilanteessa, Ylläsjärvi pohtii.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Voimia, medisiinari

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Lääkäriliitto vaatii johdonmukaisuutta tieteen rahoitukseen

Lääkäriliitto vetoaa hallitukseen, että tieteeseen kohdistetuista leikkauksista luovuttaisiin.

Kolumni
Lähde kävelemään

Korona-aika on passivoinut ihmisiä, kirjoittaa Miila Halonen.

Tieteessä
Ylipainoon liittyvät geenit selittävät riskiä sairastua uniapneaan

Tutkimuksessa tunnistettiin myös yksi ylipainosta riippumaton uniapnean geneettinen riskitekijä.

Työssä
Epidemian hallinnan työkalu pitää tilannekuvan ajan tasalla

Koronaepidemia vyöryessä Suomeen kevättalvella 2020 tarvittiin yhteinen epidemian hallinnan työkalu.