1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Millä ehdoilla terveyskeskukseen?
Ajan­kohtai­sta 24-31/2019 vsk 74 s. 1546 - 1548

Millä ehdoilla terveyskeskukseen?

Lääkärilehti kysyi kolmelta lääkäriltä, millä ehdoilla he siirtyisivät terveyskeskukseen ja miten terveyskeskuksia pitäisi kehittää.

Millä ehdoilla terveyskeskukseen? Kuva 1 / 4
       

Ilari Sauroja

› LL, yleislääkäri

”Pidän ­puskaradiota auki.”

Jesper Perälä

› ammatinharjoittaja Mehiläisellä Hämeenlinnassa vuodesta 2007

› terveyskeskuskokemus: 7 vuotta

"Laittaisin terveyskeskukseen paluun yhdeksi ehdoksi vapauden suunnitella työohjelmani. Esimiehen pitää luottaa, että tavoitteet tulee saavutettua. Aikanaan lasten ollessa pieniä olisi ollut hyvä, jos olisi voinut työskennellä 35 tuntia viikossa, välillä vaikka kahteen, välillä viiteen iltapäivällä. Terveyskeskuksesta oli vaikeaa lähteä esimerkiksi oman lapsen neuvolakäynnille. Kun lapset ovat isompia, en ehkä tarvitse enää niin paljon joustoa. Haluaisin terveyskeskukseen myös kiinteän kuukausipalkan. Niissä oli käsittämätön toimenpidepalkkioiden viidakko, joka vaati paljon tilastointia. Olen kuullut, että eräässä Kanta-Hämeen terveyskeskuksessa palkka on 8 000–8 500 euroa. Tämä on mielestäni sopiva palkka terveyskeskuslääkärille.

Yksityispuolella saa tehdä nimenomaan lääkärin työtä. Avustava henkilökunta pitää paikat ja välineet kunnossa ja valmistelee potilaat. Tähän pitäisi pyrkiä terveyskeskuksissakin. Lääkärit tekivät siellä sihteerin töitä ja tekevät kuulemma edelleen.

Työtaakkaa pitää myös pienentää. Terveyskeskuksessa oli usein kahdella vastaanottoajalla kolme potilasta, kun tuli jotain yllättävää. Hoidin yli 2 500 potilaan väestöjä ja 50 työtuntia viikossa ei tuntunut riittävän. Monet lääkärit ovat perfektionisteja ja kokevat lisästressiä, kun eivät voi hoitaa tehtäviään niin hyvin kuin haluaisivat. Sairauskertomuksissa näkyi usein merkintöjä tyyliin "vastaanottoajan puitteissa ei ollut mahdollista tutkia vaivaa X".

Tove Laivuori

› yleislääketieteen erikoislääkäri

› vastaava lääkäri Töölön Mehiläisessä vuodesta 2018

› terveyskeskuskokemus: 7 vuotta

"Jos työnkuvan räätälöinti, riittävät resurssit ja muut seuraavassa mainitsemani asiat saadaan kuntoon, voisin ehdottomasti harkita paluuta terveyskeskukseen.

Tarvitaan mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, esimerkiksi mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työviikkoa tai vaihtaa päivävuoroja vapaaehtoisesti lyhyempiin iltavuoroihin. Terveyskeskuslääkärikin voi tehdä etätöitä.

Terveyskeskuksessa mennään 200 prosentin kuormitusasteella koko ajan. Siihen liittyy jatkuva riittämättömyyden tunne ja pelko siitä, että jotain on jäänyt huomioimatta. Ei sitä kukaan jaksa kovin pitkään.

Pitäisi myöntää reilusti, ettei kaikkea voida hoitaa nykyresursseilla ja rajata selkeämmin, mitä julkisella hoidetaan ja mitä ei.

Hallinnollisen ja kliinisen työn yhdistäminen pitäisi olla mahdollista. Lisäksi uramahdollisuudet tyssäävät apulaisylilääkärin ja ylilääkärin jälkeen melko tehokkaasti. "

Johan Sanmark

› LL

› vastuulääkäri, päivystysliiketoiminta, Terveystalo (vuodesta 2018)

› terveyskeskuskokemus: 10 kuukautta

"Henkilökohtaisesti arvostan eniten mahdollisuutta hallita omia aikataulujani, työkuormaa ja työn sisältöä. En näe terveyskeskusta potentiaalisena työpaikkana, sillä olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen työhöni. Pääsen tekemään mielenkiintoista, monipuolista ja vaikuttavaa työtä talossa, joka on täynnä uusia mahdollisuuksia. Voin joustavasti yhdistää hallinto- ja kliiniset työt, mikä sopii nykyiseen uravaiheeseeni erinomaisesti.

Pidän suorastaan kestämättömänä, että yleislääkäreille siirtyy entistä enemmän muiden ammattikuntien työtehtäviä samalla, kun hoitajille siirretään lääkärien tehtäviä kuten lääkemääräykset. Tärkeää on myös mahdollistaa nuorille kollegoille hyvä tuki ja ohjaus uran alkuvaiheessa sekä jatkossa selkeät mahdollisuudet edetä urallaan. Nämä edellä mainitut, yhdistettynä perusterveydenhuollon kestävään resursointiin ja lääkäreille kilpailukykyiseen palkkaukseen, voisivat helpottaa rekrytointiongelmia."

Ei tuhat lääkäriä – vaan tuhannen työpanos

Suomesta löytyy kyllä lääkäreitä terveyskeskuksiin täyttämään Antti Rinteen hallituksen lupausta viikon hoitotakuusta perusterveydenhuollossa, uskoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Olennaista on laittaa terveyskeskusten työolosuhteet kuntoon.

THL:n korjatun arvion mukaan terveyskeskuksiin tarvittaisiin 1100–1800 uutta lääkäriä, jotta tavoite saavutetaan. Myllymäki taas arvioi, että tarve on tuhannen lääkärin luokkaa.

– Joka vuosi valmistuu enemmän lääkäreitä kuin jää eläkkeelle. Työikäisten lääkärien määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina, Myllymäki muistuttaa.

Moni lääkäri on kuitenkin äänestänyt jaloillaan ja siirtynyt pois terveyskeskuksista yksityissektorille tai työterveyshuoltoon.

Myllymäki uskoo, että kun terveyskeskusten toimivuus ja työolosuhteet saadaan paremmiksi, moni kokenutkin lääkäri voi siirtyä takaisin terveyskeskukseen. Osa-aikaisista lääkäreistä osa voisi ryhtyä tekemään kokoaikaista virkaa.

– Kyseessä on tuhannen lääkärin työpanos, ei välttämättä tuhat uutta lääkäriä, hän huomauttaa.

Terveyskeskuksissa pitää arvioida lääkärien työtehtävät uudestaan. Jopa puolet lääkärin työajasta saattaa kulua muuhun kuin vastaanottotyöhön.

Lue myös

– On kaikenlaista tilastointia, kirjaamista, paperityötä ja turhanpäiväisiä lääkärinlausuntoja, Myllymäki sanoo.

Avustavaa henkilökuntaa tarvitaan riittävästi, jotta lääkärit vapautuvat lääkärin töihin.

Myllymäen mukaan lisää uusia lääkärin virkoja tarvitaan etenkin kasvukeskuksiin, joissa väestön määrä lisääntyy.

Tuki ja työjärjestelyt vaikuttavat

Lääkäreille on uran alussa tärkeää, että tuki ja ohjaus ovat kunnossa, toteaa LL ja NLY:n aktiivi Jesper Perälä. Hän on myös Medisiinariliiton edellinen puheenjohtaja.

Jos nuorten lääkärien halutaan innostuvat terveyskeskustyöstä, työkuorman on oltava kohtuullinen. Perälä varoittaa kuormittamasta kohtuuttomasti pakollista terveyskeskuspalvelua suorittavia lääkäreitä. Se vaikuttaa siihen, millainen kuva erikoisalasta jää, ja myös terveyskeskuksen maine kärsii.

– Erikoislääkärikoulutukseen kuuluvan terveyskeskusjakson sisältö tulisi rakentaa koulutuksellisista lähtökohdista, hän toteaa.

Terveyskeskuksen kannattaa vaalia mainettaan, sillä Perälän mukaan hyvä maine voi jopa kompensoida syrjäistä sijaintia rekrytoinnissa.

Mahdollisuus osallistua koulutuksiin on tärkeä asia. Myös mahdollisuutta yhdistää tutkimustyö terveyskeskustyöhön kannattaisi pohtia.

Palkkaus ei tutkitusti ole läheskään tärkein asia työpaikan valinnassa.

– Ammatillinen kiinnostavuus on nuorille tärkeää, mutta en usko että se tässä on ongelma. Yleislääketiede on monipuolinen ja kiinnostava erikoisala, jossa pystyy tekemään paljon.

Perälä itse työskentelee tällä hetkellä Puolustusvoimien palveluksessa, mutta edessä on terveyskeskusjaksoja ainakin erikoistumiseen liittyen.

– Minulle on tärkeää löytää terveyskeskus, jolla on hyvä maine, toimivat työjärjestelyt ja jossa työtä pystyy itse hallitsemaan. Pidän puskaradiota auki, jotta kuulen sellaisista paikoista.

Kirjoittajat
Anne Seppänen Ja Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työnjako uusiksi

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen haluaisi terveydenhuoltoon lisää moniammatillisuutta.

Kolumni
Mikä on minun vastuullani?

Kun on tekojen aika ja kerjäläinen ojentaa kätensä kadulla, kaikki muuttuu toiseksi, itsevarmuus hämmennykseksi, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kahdeksan hakee Valviran ylijohtajaksi

Virka täytetään ensi vuoden alusta viiden vuoden määräajaksi.

Tieteessä
Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistämistä pitäisi helpottaa

Turun yliopistossa väittelevä Minna Tervahartiala kokee, että tutkimustyö antoi syvempää ymmärrystä lääketieteestä ja sen kehityksestä.

Ajassa
Lastenortopedi epäilee MOT:n väitteitä

– Lapsia sidotaan vain lääketieteellisin perustein, HUS:n Uuden lastensairaalan kirurgian ylilääkäri sanoo.

Maailmassa
Kolmen instrumentin taitaja

Lauri Ahokkaan sormet käsittelevät yhtä tottuneesti tahtipuikkoa, konserttiflyygelin koskettimia ja silmämikroskooppia.