Lehti 13: Ajan­kohtai­sta 13/2000 vsk 55 s. 1448

Millaista elämää elää suomalainen keski-ikäinen nainen?

Ulla Järvi

Suomalaisen keski-ikäisen naisen elämänlaatua selvitetään laajassa valtakunnallisessa tutkimusprojektissa. Tutkijat ovat Turun yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja TYKS:n naistenklinikalta.

Turkulaistutkijat haluavat selvittää, miten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat vaihdevuosi-ikäisen naisen terveyteen ja elämänlaatuun. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat hormonihoidon vaikutukset ja yhteys sosiaaliseen tukeen, naisen voimavaroihin, persoonallisuuteen ja häntä kuormittaviin tekijöihin.

Parhaillaan Turussa on menossa myös miesten vaihdevuosioireita selvittävä tutkimus.

Keski-ikäisen naisen elämänlaatu -tutkimus on osa valtakunnallista sosiaalisen tuen merkitystä selvittävää Terve Suomi -tutkimusta, jonka peruskysely tehtiin syksyllä 1998.

Elämänlaatu-tutkimuksessa kyselykaavake lähetetään Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneelle 7000 naiselle eri puolilta Suomea. Kohteena ovat vuosina 1944-48 sekä 1954-58 syntyneet.

- Nuorimmassa ikäluokassahan tuskin on vielä vaihdevuosivaivoista kärsiviä naisia, jolleivät he ole läpikäyneet kohdunpoistoa. Mutta tarkoitus on tehdä seurantatutkimus noin viiden vuoden kuluttua, jolloin nuorinkin ikäluokka on jo tullut vaihdevuosi-ikään, huomauttaa avoterveydenhuollon professori Päivi Rautava Turun yliopistosta.

Rautava kertoo, että tutkimuksen tavoitteet jakautuvat kahtia.

- Pyrimme selvittämään, miten sosiaalinen tuki, voimavara-, persoonallisuus- sekä kuormitustekijät sekä käyttäytyminen ja terveys liittyvät vaihdevuosioireiden kokemiseen. Toisaalta halutaan selvittää, kuinka hormonikorvaushoito puolestaan liittyy em. tekijöihin ja elämänlaatuun yleensä, Päivi Rautava sanoo.

Lähtökohtaisesti arvellaan, että voimakkaiksi koetut vaihdevuosioireet voisivat olla yhteydessä huonoon elämänhallintaan, fyysiseen ja psyykkiseen sairasteluun sekä varhaiseen eläkkeelle jäämiseen.

- Miten nainen voi vaihdevuosissaan, siitä tiedetään yllättävän vähän, sanoo professori Juha Mäkinen TYKS:stä. Gynekologien näppituntuman mukaan kolmasosa keski-ikäisistä ei kärsi vaihdevuosivaivoista, kolmasosa kokee oireita ja miettii hormonikorvaushoitoa ja kolmasosa kärsii tuntuvasti elämänlaatua heikentävistä vaivoista.

- Tiedetään, että etelän suurissa kaupungeissa yli puolet 25-55-vuotiaista naisista käyttää hormonikorvaushoitoa. Miksi he käyttävät ja miksi toinen puoli ei käytä, sitä ei tiedetä.

-Hormonikorvaushoidon voidaan ajatella olevan yhteydessä hyvään elämänhallintaan, hyvään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen tukiverkostoon, Juha Mäkinen huomauttaa. 7000 naisen otoksen perusteella voidaan vetää jo joitakin johtopäätöksiä, mikäli vastausprosentti nousee riittävän korkeaksi.

Lue myös

Uusi näkökulma elämänlaatu-tutkimukseen tulee naisen seksuaalisuuden tarkastelusta. Kyselyn yksi - vapaaehtoinen - osio koskettelee keski-ikäisen naisen seksielämää.

- Tähän asti naisen seksuaalisuutta on tutkittu nuorten miesten ja sosiologien ehdoilla, sanoo dosentti Ansa Ojanlatva Turun yliopiston kansanterveystieteen osastolta.

- Naisten seksielämän laatua on esimerkiksi mitattu yhdyntäfrekvensseillä eli varsin suorituskeskeisesti. Nyt kysymme, saako nainen orgasmeja, pitääkö hän seksielämäänsä tyydyttävänä tai miten hän voi toteuttaa seksuaalisuuttaan, kertoo Ojanlatva.

Mikäli vastausprosentti nousee riittävän korkeaksi, voidaan mahdollisesti vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä myös seksielämän laadun ja hormonikorvaushoidon yhteyksistä.

- Nykyisinkin vielä helposti gynekologitkin ajattelevat, että seksielämän ongelmat, esimerkiksi kuivat limakalvot tai haluttomuus, on hoidettu hormonikorvaushoidolla. Naiset taas eivät läheskään aina rohkene puhua seksielämän ongelmista edes lääkärilleen, vaikka hoitoa olisikin tarjolla, Juha Mäkinen sanoo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030